Harjun stadionin tarkennettu hankesuunnitelma hyväksyttiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

Harjun stadionin hankesuunnitelma hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Harjun stadionin uuden hankesuunnitelman ja laajennuksen äänestyksen jälkeen. Uuden hankkeen rakentamiskustannukset ovat hankesuunnitelman mukaisesti noin 12,3 miljoonaa euroa sisältäen vanhan katsomon purkukustannukset, uuden katsomorakennuksen oheistiloineen sekä kentän suorituspaikkojen ja rakenteiden uusimisen. Investointikustannukset ovat noin 821 000 euroa pienemmät ja vuosittaiset ylläpitokustannukset noin 113 000 euroa halvemmat verrattuna keväällä esiteltyyn palautettuun hankesuunnitelmaan nähden. Lisäksi esitetty vaihtoehto pienentää Harjun stadionin 4,6 miljoonan euron laskennallista korjausvelkaa noin 300 000 euroon.

Karsitussa suunnitelmassa on tässä kohtaa luovuttu takasuoralle suunnitellusta katsomorakennuksesta. Sen sijaan nykyinen vanha katsomorakennus puretaan ja korvataan uudella, jolloin ainoastaan vuonna 2000 rakennettu katsomo-osa säilyy. Suunnitellut uudistukset tuottavat Harjulle noin 1000 uutta kiinteää ja katettua katsomopaikka, mikä nostaa kokonaiskatsomokapasiteetin 3000 paikkaan. Lisäkatsomokapasiteettia Harjulle saadaan toteutettua tarvittaessa väliaikaisin lisäkatsomoin.

Uudishankkeen laajuus on n. 4415 brm2, joista lämmintä alaa on n. 1213 m2. Pohjakerrokseen esitetään muun muassa pukuhuonetiloja, oheisharjoittelutila, henkilökunnan tiloja, sosiaalitiloja, huollon tiloja sekä kioskitoiminnot. Ylimpään kerrokseen toteutetaan selostamo, liikuntaesteiset katsomopaikat ja muita katsomotiloja sekä järjestetään kulkuyhteys myös hissillä.

Yleisurheilun ja jalkapallon suorituspaikat uusitaan kauttaaltaan peruskorjauksen yhteydessä ja nykyisten yleisurheilun suorituspaikkojen pinnoite ja alusasfaltit uusitaan. Kenttä toteutetaan ja sertifioidaan IAAF:n luokan 2 mukaisesti. Hanke mahdollistaa Harjun nykyistä laajemman käytön kilpailu- ja tapahtumakäytössä.

Investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2023–2025 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle on tarkoitus hakea 750 000 euron valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta vuodelle 2024. Hankesuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu, urakkalaskenta ja urakoitsijoiden saataisiin tehtyä niin, että rakennustyöt voisivat alkaa syksyllä 2024. Rakennustöiden on arvioitu kestävän vuoden 2025 loppuun saakka ja toiminta uudella stadionilla voisi alkaa huhtikuussa 2026.  

Harjulle on lisäksi laadittu kehittämissuunnitelma Harju 2040, joka voi tarvittaessa toimia Harjun stadionalueen jatkokehittämisen pohjana. Kehittämissuunnitelma huomioi aiemmassa suunnitelmassa olleen uuden huolto- ja pelastustien rakentamisen kentän itälaidalle pohjoispään kautta, sekä stadionin ympäröivän puistoon sijoitettavat stadionin käyttöä palvelevat tukitoiminnot ja uuden takasuoran katsomorakennuksen. Kehittämissuunnitelma ei ole osa hankesuunnitelmaa, vaan on näkemys Harjun mahdollisesta tulevasta kehittämisestä.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Toimi Kankaanniemen (PS) kannattamana, että hanke hylätään. Esitys kuitenkin hävisi kaupunginhallitukselle pohjaesitykselle äänin 62-4 (1 tyhjä).

Jyväskylän yleiskaavan 2050 laatiminen liikkeelle

Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Jyväskylän yleiskaavan 2050 laatimisen. Jyväskylän yleiskaavan 2050 päätarkoitus on ohjata Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehitystä seuraavina vuosikymmeninä kaupungin asettamien tavoitteiden suuntaan. Tiivistetysti yleiskaavan tarkoituksena on osoittaa, minne ja mihin uudet asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat sekä kertoa miten liikennejärjestelmää kehitetään.

Koko kaupunkia koskevan yleiskaavan tarkoituksena on uudistaa ja päivittää vuonna 2014 hyväksyttyä yleiskaavaa tarvittavilta osin. Päivitettäviksi sisällöiksi on alkuvaiheessa tunnistettu muun muassa tulevaisuuden työpaikka- ja pientalovaltaiset asuinalueet. Yksi keskeinen kysymys on pohtia, kuinka paljon kasvu kohdistuu täydennysrakentamisen myötä jo rakentuneiden alueiden yhteyteen ja missä määrin kaupunki laajentuu uusille alueille.

Jyväskylän yleiskaavan tavoitteet määritellään alkuvuodesta 2024. Tavoitteet osaltaan perustuvat Jyväskylän kaupunkistrategiaan, kaupungin strategisiin ohjelmiin sekä Jyväskylän seudun MAL-sopimukseen. Yleiskaavan laatiminen on monivaiheinen työ, joka kestää vuoteen 2026 asti.

Yleiskaavan verkkosivuilla on tietoa kaavasta sekä aloitusvaiheen osallistumismahdollisuuksista: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaavoitus/yleiskaava2050. Sivuilta löytyy myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Syksyn 2023 talousarviomuutokset

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarviomuutokset. Toimintamenojen osalta syksyn talousarvio on ylittymässä 160 000 eurolla. Kasvua selittää erityisesti Vaajakoskella toimivan Punapaulan päiväkodin yllättävä siirtyminen Jyväskylän kaupungin toiminnaksi 1.11.2023 alkaen liikkeenluovutusmenettelyllä. Kaupungin toimintamenot heikkenevät arvioidusta 4 miljoonaa euroa johtuen erityisesti maan myyntivoittojen arvioitua heikommasta toteumasta.

Verotulot ovat puolestaan ylittymässä arvioidusta 2 miljoonalla eurolla kiinteistöveroennusteen parantumisen vuoksi. Näin ollen kaupungin vuosikate on heikkenemässä 2,1 miljoonalla eurolla. Tilikauden ylijäämäennuste on kuitenkin vielä hienoisesti plussalla ollen 746 400 euroa.

TE-palveluiden siirto paikallistasolle Jyväskylän ja Muuramen yhteisenä työllisyysalueena

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen Jyväskylä-Muurame -työllisyysalueen työvoimapalveluiden järjestämisestä. Taustalla on työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ja siirto kunnille 1.1.2025 alkaen. Jyväskylä ilmoitti aiemmin valmistelevansa työvoimapalveluiden järjestämistä itsenäisesti. Muurame ilmoitti kuitenkin 18.9.2023 jättäytyvänsä pois Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluevalmistelusta ja aloittavansa keskustelut liittymisestä Jyväskylän valmisteluun. Keskustelujen myötä työ- ja elinkeinoministeriö esitti Muuramen sijoittumista Jyväskylään, jolloin Jyväskylä ja Muurame muodostavat yhteisen työllisyysalueen. Jyväskylän työvoimapohja on vuoden 2020 tilaston mukaan noin 70 000 henkilöä ja Muuramen työvoimapohja on noin 4 900 henkilöä.

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen taloudellinen loppuselvitys

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tilintarkastetun taloudellisen loppuselvityksen. Taustalla on hyvinvointialueuudistus, jonka myötä Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toiminta kaupungin hallinnoimana päättyi 31.12.2022 ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueelle.

Keski-Suomen kuntien kesken tehtiin Keski-Suomen pelastuslaitosta koskeva kuntien välinen sopimus, jossa sovittiin vuonna 2023 tehtävän taloudellisen loppuselvityksen käsittelystä sekä taloudellisen loppuselvityksen osoittaman yli- tai alijäämän jyvittämisestä kuntien kesken. Sopimuksessa linjattiin, että taloudellisen loppuselvityksen osoittama alijäämä laskutetaan kunnilta tai ylijäämä maksetaan kunnille vuoden 2023 aikana. Taloudellisen loppuselvityksen mukaan sopijakuntien kesken jaettava pelastuslaitoksen toimintaan liittyvä ylijäämä on yhteensä 1 362 193,19 euroa. Loppuselvityksen osoittama ylijäämä jaetaan sopijakunnille vuoden 2022 maksuosuuksien mukaisessa suhteessa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite: Yritykset ja järjestöt vahvemmin mukaan Jyväskylän palvelutuotantoon

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen kokoomuksen valtuustoryhmän ja 17 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupungin tulee ottaa järjestöt ja yritykset nykyistä laajemmin mukaan palvelujen tuotantoon.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupungin hankintojen pohjana noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä Jyväskylän kaupungin hankintojen linjauksia. Kynnysarvot ylittävät julkiset hankinnat tehdään hankintalain mukaisesti ja hankintalaki määrittelee kilpailutuksen prosessit ja menettelytavat. Lisäksi Jyväskylän kaupungilla on hankintaohjeet, jotka täydentävät hankintojen linjauksia sisältäen operatiivisia ohjeita.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupungin hankintojen linjaukset tullaan päivittämään vuoden 2024 aikana ja valtuustoaloitteessa huomioituja seikkoja tullaan silloin tarkastelemaan ja tarkentamaan linjausten tasolla. Linjauksia täydentävää hankintaohjetta päivitetään tarpeen mukaan ja seuraava päivitys on suunnitelmissa tehdä linjausten päivittämisen yhteydessä.

Mervi Hovikosken (SDP) ja Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen käyttöön Jyväskylässä

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Mervi Hovikosken (SDP), Meri Lumelan (Vihr.) ja 55 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan, että kaupunki ryhtyy yhteistyössä sähköpotkulautaoperaattorien kanssa laatimaan sääntöjä, joilla sähköpotkulaudoista aiheutuvat haitat ja vaaratilanteet minimoidaan.

Vastauksessa todetaan, että samanaikaisesti aloitteen vastaamisen kanssa on päivitetty ohjeistus sähköisten potkulautojen sekä muiden yhteiskäyttöisten pienliikennevälineiden operoinnille Jyväskylässä. Päivitetyssä ohjeistuksessa sähköpotkulautojen maksiminopeutta alennetaan päivisin 20 kilometriin tunnissa. Lisäksi kaupungin päiväkotien ja peruskoulujen pihat määritellään päivitetyssä ohjeistuksessa ajokieltoalueiksi.

Päivitettyyn ohjeistukseen on lisätty kirjaus, jonka mukaan operaattorin tulee velvoittaa käyttäjiä ottamaan pysäköidystä kulkuvälineestä valokuva ennen kuin käyttäjä voi lopettaa kulkuvälineen käyttämisen. Ohjeen mukaan operaattorin tulee valvoa otettuja kuvia ja antaa sanktio käyttäjille, jotka ovat otetun kuvan perusteella pysäköineet kulkuvälineensä haittaa aiheuttavasti. Vastauksessa kuitenkin muistutetaan, että kyseessä on ohjeistus, eikä kaupungilla ole keinoja, joilla operaattorit voidaan velvoittaa sitä noudattamaan.

______________

Kaupunginvaltuusto teki myös hallinnollisen päätöksen Punapaulan päiväkodin perustamisesta ja merkitsi tiedoksi sidonnaisuudet. Lisäksi valtuusto myönsi Anniina Runtuvuori-Salmelalle (Kok.) eron tarkastuslautakunnan jäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen valittiin Terhi Pulli (Kok.). Anna Kaukoselle (SDP) myönnettiin ero keskusvaalilautakunnan 1. varajäsenen tehtävästä ja tilalle valittiin Marja-Liisa Tuikkanen (SDP).

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171