Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion

Vuoden 2024 talousarvio hyväksyttiin

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisena. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2024 talousarviossa toimintatuotot ovat noin 96 miljoonaa euroa ja toimintakulut lähes 426 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan 94,5 miljoonaa euroa. Kaupungin tuloveroprosentti on valtuuston aiemman päätöksen mukaisesti 8,00 prosenttiyksikköä.

Vaikka talousarvio sisältää lähes 20 miljoonan euron sopeutustoimet sekä veronkorotuksista (noin 16,9 miljoonaa euroa) ja korko- ja osinkotuottojen korotuksista (noin 10 miljoonaa euroa) koostuvat yhteensä lähes 27 miljoonan euron tulolisäykset, talouden arvioidaan vuonna 2024 toteutuvan asukkaiden palvelutarpeen kasvusta sekä kaupungille muodostuneen rakenteellisen alijäämän johdosta noin 7,1 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Lainakannan arvioidaan vuoden 2024 lopussa olevan 435 miljoonaa euroa eli noin 2931 euroa asukasta kohti.

Valtuusto äänesti muutoksista 5 kertaa

Noin 3 tuntisen keskustelun aikana kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tehtiin lopulta 5 muutosesitystä. Oskari Rantala (Vas.) esitti Rosa Heikkisen (Vas.) kannattamana, että kasvun ja oppimisen käyttötalouden määrärahaan lisätään 500 000 euroa ja kulttuuri- ja liikuntapalveluiden määrärahaan 200 000 euroa. Vastaavasti velanottoa kasvatetaan 700 000 eurolla. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 60-7.

Kaisa Garedew (PS) esitti Toimi Kankaanniemen (PS) kannattamana, että teksti varhaiskasvatuksen osallisuusaste nousee vuosittain 0,5 % muutetaan muotoon kotihoidon ja perhepäivähoidon osallistumisaste nousee vuosittain 0,5%. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 50-11 (6 tyhjää).

Toimi Kankaanniemi (PS) esitti Joni Parkkosen (PS) kannattamana, että talousarviokirjaan tehdään seuraava tekstilisäys: Kaupunki purkaa omistamiensa metsien suojelua niin, että vain erityisen arvokkaiden alueiden suojelu jatkuu. Samalla tuhoutumisvaarassa olevan puuston myyntiä nopeutetaan. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 57-9 (1 tyhjää).

Joni Parkkonen (PS) esitti Mikko Rädyn (PS) kannattamana, että talonrakennusinvestointiohjelmaan tehdään seuraavat muutokset: Teatteritalon peruskorjausta sekä kulttuurihankkeen aloitusta siirretään kolmella vuodella eteenpäin. Lyseon päärakennuksen peruskorjausta aikaistetaan vuodella. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 58-9.

Viidentenä muutosesityksenä Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kunnallistekniikan vuotuista investointitasoa madalletaan 2 miljoonalla eurolla. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 58-9.

Muutosesitysten lisäksi Sirkku Ingervo (Vas.) esitti Paul Abbeyn (Vas.) esittämänä kahta toivomuspontta liitettäväksi päätökseen. Ensimmäisessä ponnessaan Ingervo esitti, että koulutuskuntayhtymä Gradian lukiokurssien tarjonnan ennakoitavuuden varmistamiseksi Jyväskylän kaupunki pyrkii jatkossa määrittelemään lukiotuen euromääräisen suuruuden valtuustokausittain suunnitelmakauden mittaiseksi jaksoksi seuraavan vuoden budjetin lisäksi. Valtuusto kuitenkin päätti äänin 44-22 (1 tyhjä) hylätä ponsiesityksen.

Toisessa ponsiesityksessä esitettiin, että kaupunki pyrkii palauttamaan asteittain opetuksen vuosiviikkotuntien määrän vuosiviikkotunti kerrallaan vuoden 2024 ja suunnitelmakauden budjetissa turvatakseen matematiikan, lukuaineiden ja taitoaineiden tason peruskoulussa myös jatko-opintoja ajatellen. Valtuusto kuitenkin päätti äänin 50-16 (1 tyhjä) hylätä ponsiesityksen.

Jyväskylän kaupungin ja Toyotan yhteisen säätiön perustaminen hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän kaupunki perustaa säätiön yhdessä Toyota Mobility Foundationin ja Toyota Gazoo Racing World Rally Team Oy:n kanssa ja että kaupunki luovuttaa säätiön peruspääomaan 20 000 euroa.

Säätiön toiminnan on tarkoitus käynnistyä tammikuussa 2024, kun säätiön perustaminen on rekisteröity. Säätiön kotipaikka tulee olemaan Jyväskylä ja säätiö harjoittaa toimintaansa erityisesti Keski-Suomen maakunnan alueella. Säätiön tarkoituksena on edistää hiilineutraalin, kestävän ja monipuolisen yhteiskunnan saavuttamista, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ehkäistä ilmastonmuutosta ja edistää liikkuvamman yhteiskunnan toteutumista sekä osallistua näitä edistäviin hankkeisiin.

Toyota Mobility Foundation (TMF) tulee toimimaan uuden säätiön toiminnan pääasiallisena rahoittajana. TMF toimii yhteistyössä yliopistojen, hallitusten, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa luoden ohjelmia, jotka ovat linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja joilla pyritään ratkaisemaan liikkumiseen liittyviä ongelmia kaikkialla maailmassa. Jyväskylälle perustettava säätiö avaa uusia mahdollisuuksia kestävän kehityksen, hiilineutraalin tulevaisuuden ja datalähtöisen liikkumisen edistämisessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi rahoittaa säätiön tarkoitusta tukevia hankkeita ja projekteja sekä hankkia ja vastaanottaa varoja toiminnan toteuttamiseksi. Säätiö voi lisäksi myöntää apurahoja ja stipendejä sekä antaa palkintoja tarkoituksensa toteuttamiseksi. Säätiöön sijoitettava peruspääoma on 60 000 euroa, josta Jyväskylän kaupungin osuus on 20 000 euroa.

Omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeen. Jyväskylän kaupungin omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisena tavoitteena on sen omistamien yhteisöjen kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen ja yhteisöjen kilpailukyvyn turvaaminen. Konserniohjeella varmistetaan konsernin kokonaisedun, valtuuston asettamien omistajaohjauksen periaatteiden sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tytäryhteisöissä.

Omistajaohjauksen periaatteisiin ja konserniohjeeseen on tehty muutos kohtaan 1.3 Omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä/kaupunkikonsernin kannalta merkittävät tytäryhteisöt.  Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n suhteen kaupungin omistusintressiksi on lisätty strategisen lisäksi myös taloudellinen. Taloudellinen intressi mahdollistaa osingonmaksun.

Omistusintressin muutoksen lisäksi osingosta on oltava erillinen päätös kaupungin talousarviossa. Valtuuston tänään hyväksymässä talousarviossa JVA:n osinko on 1,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 suunniteltu osinko ei vaikuta JVA:n vuokriin. Osinko edellyttää myös JVA:n yhtiöjärjestyksen muutoksen ja se voidaan muuttaa yhtiökokouksen päätöksellä.

Asian käsittelyn aikana Ira Vainikainen (Vas.) esitti Paul Abbeyn (Vas.) kannattamana, että konserniohjeeseen ei tehdä muutosta JVA:n omistusintressiin, vaan se pidetään ainoastaan strategisena omistuksena. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 59-7 (1 tyhjä).

Joonas Köntän (kesk.) ja Janne Luoma-ahon (PS) ym. valtuustoaloite Jyväskylään mopomiitti

Valtuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Joonas Köntän (kesk.) ja Janne Luoma-ahon (PS) sekä 42 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen koskien nuorten mopomiittiä. Valtuutetut peräänkuuluttavat aloitteessaan nuorten turvallisen harrastamisen areenoita, joiden kautta voidaan omalta osaltaan edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta.

Aloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut eivät tue ajatusta pysyvästä, vapaassa käytössä olevasta mopoalueesta oikeudellisiin ja vastuukysymyksiin liittyen. Sen sijaan Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ovat kiinnostuneet järjestämään yhdessä nuorten ja viranomaisten kanssa yksittäisiä mopoilutapahtumia.

Nuorisopalvelut järjesti ensimmäisen virallisen mopomiitin yhteistyössä mopoilevien nuorten, Sisä-Suomen poliisin, pelastusviranomaisen sekä kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kanssa kesäkuussa 2023. Killerillä järjestetty tapahtuma sujui hyvin: tapahtuma tavoitti noin 250 kävijää, ja tapahtuma osoittautui turvalliseksi myös ajosuoran ja taitoajoon tarkoitetun toiminnan osalta. Aktiivinen nuorten ryhmä toteutti tapahtuman nuorisotyöntekijöiden ohjauksessa. Nuorten hankkimien tapahtumasponsoreiden tuen ansiosta varsinaiset kustannukset olivat vain n. 1000 euroa.

Lisäksi kesällä otettiin käyttöön liikkuva verstas. Verstas on peräkärry, joka on varustettu työkaluilla ja pienimuotoisella verstastoimintaan soveltuvalla kalustolla. Kesällä 2023 toiminta hoidettiin tilapäisen henkilöstön voimin. Verstas on liikkeellä vuosittain ajokauden aikana. Vakiinnuttaa Liikkuvan verstaan -toiminnan talousarvion sallimassa laajuudessa. Toiminta tarjoaa mopoileville nuorille mahdollisuuksia mopon huoltamiseen, nuorisotyölliseen kohtaamiseen ja toimintaan niillä alueilla, missä mopoilevat nuoret vapaa-aikaansa viettävät.

Lisäksi nuorisopalvelut selvittää osana palveluverkkosuunnitelmaansa moottorihallin perustamisen mahdollisuuksia kantakaupungin alueelle. Selvitys toteutetaan yhteistyössä nuorten työpajatoiminnan kanssa.

Mika Nousiaisen (Jyväskylä - Mika Nousiainen) ym. valtuustoaloite hulevesimaksujen poistamisesta kaupungin kiinteistöiltä

Valtuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Mika Nousiaisen (Jyväskylä – Mika Nousiainen) ja 16 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan hulevesimaksujen poistamista Jyväskylän kaupungin kiinteistöiltä. Valtuustoaloitteen mukaan maksu on täysin perusteeton kuluerä kiinteistöjen omistajille, ja sitä ei olisi pitänyt koskaan hyväksyä.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan, että kiinteistöt ovat maksaneet Alva-yhtiöt Oy:lle vähintäänkin vastaavansuuruisen maksun hulevesien käsittelystä jo ennen hulevesimaksun käyttöönottoa 1.1.2018.  Lisäksi osa hulevesijärjestelmien kunnossapitoon käytettävästä rahoituksesta on katettu ja katetaan nykyisinkin verovaroin. Hulevesimaksun poistaminen edellyttäisi maksulla saatavan tuoton kattamista verorahoituksella. Jos maksu poistettaisiin, käyttötalouden puolelle tulisi osoittaa jo vuodelle 2024 yhteensä 3 170 000 euron lisärahoitus. Siten hulevesimaksun poistaminen ei ole mahdollista ilman käyttötalouteen osoitettavaa lisärahoitusta.

Elma Hyökyn (Vihr.) ja Vilma Viitasaaren (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite määräaikaisille opettajille maksettava kesäloman ajalta palkka

Valtuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Elma Hyökyn (Vihr.), Vilma Viitasaaren (Vihr.) ja 33 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa esitetään, että koko lukuvuoden ajan työskennelleille määräaikaisille opettajille maksetaan jatkossa palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka viranhaltija palaisikin töihin.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupungin talouden sopeuttamistarpeessa määrärahojen kohdentaminen oikein on entistä tärkeämpää myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Kesäajan palkan maksaminen sijaisille ei vahvista kaupunkistrategian mukaisen tavoitteen saavuttamista, vaan tilanne voi olla päinvastainen, mikäli sijaisten palkkakustannukset tulisi kattaa täysin tai osittain talousarvion puitteissa ilman erillistä määrärahan lisäystä.

Jyväskylän kaupunki noudattaa lain ja virka- ja työehtosopimusten kirjauksia määräaikaisten opettajien palkkauksen periaatteissa. Työnantajan toimivaltaan kuuluu päättää palvelussuhteen kestosta ja tätä kautta määräaikaisen palvelussuhteen päättymisen ajankohdasta. Sijaisten palkkaaminen Jyväskylän kaupungin nykyisten periaatteiden mukaisesti ei lisää epäoikeudenmukaisuutta tai vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön epätasa-arvoista kohtelua. Siten valtuustoaloitteen mukaiseen käytäntöön ei ole perusteltua siirtyä.

Kaisa Garedewin (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kuntalisän käyttöönotto kotihoidossa oleville alle 5-vuotiaille lapsille Jyväskylässä

Valtuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Kaisa Garedewin (PS) sekä 18 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki ottaisi käyttöön kuntalisän kotihoidossa oleville alle 5-vuotiaille lapsille. Aloitteen mukaan kuntalisä olisi kaupungille kannattava, sillä lapsen kotona hoitaminen on kaupungin talouden kannalta edullisempaa, kuin lapsen hoitaminen kunnallisessa päivähoidossa. Jos perheet valitsevat hoitaa pienet lapset kotona, voitaisiin vähentää varhaiskasvatuspaikkoja sekä painetta rekrytointeihin ja muhin investointeihin.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että aloitteessa esitetyn järjestelyn kustannusvaikutusten arvioidaan eri vaihtoehdoista ja ennakoidusta lapsimäärästä riippuen olevan 0,6 miljoonan euron ja 3,5 miljoonan euron välillä. Kustannuksiin vaikuttaa mahdollinen kuntalisän käyttöönoton ajankohta (vuoden alusta tai toimintakauden käynnistyessä 1.8. alkaen), kuntalisän suuruus sekä arvio lapsimäärän kasvusta. Tuen piirissä olevien lasten määrän kasvaessa kotihoidon tuen kustannukset kasvavat myös hoitorahan ja hoitolisän osalta. Jos kotihoidon tuen piirissä olevien lasten lukumäärä kasvaa 5 % nykyisestä, maksetaan 35 alle 3-vuotiaalle lapselle nykyistä enemmän hoitorahaa ja hoitolisää. Kustannusvaikutukset tällä ovat maksimissaan koko kalenterivuoden ajalta 242 000 euroa ja 1.8. alkaen, 5 kuukauden kustannusvaikutus 101 000 euroa. Jos lapsimäärä tuen piirissä kasvaa 10 % nykyisestä, maksetaan 70 alle 3-vuotiaalle lapselle nykyistä enemmän hoitorahaa ja hoitolisää. Kustannusvaikutukset tällä ovat tällöin maksimissaan koko kalenterivuoden ajalta 484 000 euroa ja 1.8. alkaen, 5 kuukauden kustannusvaikutukset 202 000 euroa.

Keskustelun aikana Kaisa Garedew (PS) esitti mm. Heidi Rentolan (Kesk.), Joni Parkkosen (PS) ja Tapani Mäen (KD) kannattamana, että vastaus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitys hävisi äänestyksessä äänin xx ja siten keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana ei tehty muutosesityksiä, joten vastaus hyväksyttiin. 
______________

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171