Yhteensovittavaa työtä muuttuvassa maailmassa - kaavoituskertomus 2023

Jyväskylän asuntorakentamisessa on takana ennätysvilkkaat vuodet ja valmistuneiden asuntojen määrä on ollut suhteellisesti tarkasteltuna valtakunnan kärkitasoa. Rakentamisen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti, kun epävarmuus asuntomarkkinoilla on lisääntynyt.

Kaavoituksessa työtehtävien vähentyminen ei juuri näy, sillä kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä.

Kun hankkeiden käynnistymiset viivästyvät ja uusien avausten osalta on hiljaisempaa, työkuormaa päästään purkamaan pitkästä aikaa. Tulevaisuuden tilannetta on vaikea ennustaa, mutta varaudumme jo notkahduksen jälkeiseen nousuun.

Kaavoihin ja suunnitelmiin liittyvä vuorovaikutus ja viestintä on vaatinut kuluvan vuoden aikana paljon panostuksia. Ihmiset ovat huolestuneempia ympäristön ja myös oman asuinympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Kaavoittajan haasteena on löytää ratkaisu, joka noudattaa demokraattisessa päätöksenteossa hyväksyttyjä strategioita ja tavoitteita, ottaa huomioon lukuisat reunaehdot sekä yhteensovittaa niihin osallisilta saadun palautteen.

Painopiste työpaikka-alueisiin

Vuoden 2023 aikana on useita merkittäviä asumisen kaavoja kuten Keljonkatu 26 ja Kankaan Ailakki saatu lainvoimaiseksi ja Jyväskylän kerros- ja rivitalorakentamisen kaavavaranto on nyt hyvällä tasolla.

Kaavoituksen painopistettä siirretään jatkossa asumisesta työpaikka- ja palvelurakentamisen hankkeisiin.

Työpaikkarakentamisen määrälliset tavoitteet on asetettu työpaikka-alueiden maankäytön toteutusohjelmassa (TYKKI) ja viime vuonna hyväksytyssä työpaikka-alueiden kehittämisohjelmassa. Lisäksi käynnistyvän yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan työpaikkapotentiaaliselvitys, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä merkittävin uusi työpaikkarakentamisen kaava-alue on nelostien varrella, Kirrin pohjoispuolella sijaitseva tehokkaan logistiikan ja vihreän teollisuuden Lintukangas. Muut kaavoitettavat työpaikkarakentamisen kohteet sijoittuvat monipuolisesti eri puolelle kaupunkia Seppälänkankaalle, Seppälään, Keljoon ja Korpilahdelle. Palokassa ja Vaajakoskella on vireillä työpaikka-alueiden saavutettavuuteen ja liikenteen sujuvoittamiseen tähtääviä kaavoja valtateiden varsilla (Palokanorsi ja Vaajakosken ohitustie). Palveluverkon kaavahankkeista merkittävin on Halssilan uusi 200-paikkainen päiväkoti Vaajakoskentien varrella.

Kestävää kaavoitusta

Kestävyyteen liittyvät kysymykset korostuvat nykypäivänä kaavoituksessa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, energiaratkaisut, liikkumisen kestävyys, luontokato tai kulttuuriympäristön suojelu aiheuttavat selvitys- ja suunnittelutarpeita sekä asettavat kaavoitukselle reunaehtoja ja tavoitteita. 

Jyväskylän kaupunki on mukana monissa kehittämishankkeissa.

Yksi pitkäaikaisempia eli kuusivuotinen Liito-orava LIFE-hanke on loppusuoralla. Uutena Ympäristöministeriön rahoittamana hankkeena on vuonna 2023 käynnistynyt puolitoistavuotinen Ilmastoviisas kaavoitus -hanke. Hankkeen osana muun muassa järjestetään kaavoittajille ilmastonmuutokseen liittyviä koulutuksia, testataan päästölaskennan työkaluja sekä toteutetaan kaavojen pilottiselvityksiä. Ekologisen kompensaation osalta kehitystyö on jatkunut Kauramäen tulevilla laajentumisalueilla, jonne on tänä vuonna valmistunut tarkentuneet kompensaatio- ja hyvityslaskelmat. 

Kuokkalan keskustaan on syntymässä merkittävä puurakentamisen keskittymä, kun Puukuokan ja Kuokkalan kirkon viereen on valmistumassa ekologisen ja yhteisöllisen rakentamisen kohde Kuokkalan Kalon ja sen jatkeeksi vanhalle terveysaseman tontille vielä lisää korkeatasoista puurakentamista. Kuokkalaan on myös valmistunut tänä vuonna uusi massiivipuurakenteinen Pohjanlammen päiväkoti.

Kestävää kaavoitusta on myös kulttuuriympäristöistä huolehtiminen. Vuonna 2022 Seminaarinmäen kampukselle myönnettiin Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnustus ja yliopiston Lähde-kirjaston peruskorjaus sai Arkkitehtuurin Finlandia palkinnon. Alvar Aallon suunnittelema kampus on tarjolla Unescon maailmanperintökohteeksi yhtenä 13 kohteen kokonaisuudessa. Näiden tunnustusten siivittämänä Seminaarinmäen suojeluasemakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen.

Jyväskylän yleiskaava 2050

Kokonaisvaltaisen Jyväskylän yleiskaavan laadinta on käynnistymässä. Edellisestä koko kaupungin yleiskaavan hyväksymisestä on lähes 10 vuotta, ja yleiskaavan päivittäminen on arvioitu tarpeelliseksi. Yleiskaavan luonnosvaihe ajoittuu vuoden 2024 loppupuolelle, ehdotusvaihe tästä vuoden päähän ja yleiskaavan hyväksymisvaihe on tavoitteena vuonna 2026. Yleiskaavaprosessin alkuvaiheessa keväällä 2024 toteutetaan tavoitekeskusteluvaihe, jossa tullaan keräämään näkemyksiä niin päättäjiltä kuin asukkailta.

Kestävyyden teemat korostuvat myös yleiskaavaan liittyvissä kysymyksissä.

Yleiskaavan pohjaksi tehdään lukuisia selvityksiä. Yleiskaavan pohjaksi laaditaan muun muassa systemaattinen ja laajaan aineistopohjaan perustuva ekologisen verkoston selvitys osana siniviherrakenneselvitystä. Uuden tyyppisenä selvitysmuotona on käynnistymässä kiertotalousselvitys, jossa pohditaan esimerkiksi maamassojen kiertotaloutta sekä aurinkoenergiakysymyksiä. Muita selvityksiä ollaan laatimassa muun muassa kestävään liikkumiseen sekä kulttuuriympäristön arvoihin liittyen. 

Osaavaa henkilöstöä

Vuoden aikana asemakaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun henkilöstössä on ollut vaihtuvuutta. Asemakaavoituksen resurssivajetta on saatu vihdoin paikattua, kun riveissämme viime vuonna aloitti suunnitteluavustaja Elli Väätäinen ja keväällä 2023 kaavasuunnittelijat Heidi Anttonen ja Jyrki Arasalo. Uudella nimellä vuoden 2023 alusta toiminut Yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkiliikenne - palveluyksikkö on täydentynyt: viime vuoden lopulla työt aloitti liikenneinsinööri Markus Pasanen ja vuoden 2023 alussa kaavoitusinsinööri Outi Toikkanen. Fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma siirtyi myös osaksi tiimiämme. Kaupunkisuunnittelusta on myös eläköidytty ja siirrytty uusiin tehtäviin ja organisaatioihin. Kaavoituksen työtehtävät ovat monipuolistuneet ja uutta osaamista edustaa muun muassa ilmastoviisaan kaavoituksen -hanketta luotsaava hankekoordinaattori Ella Tammisto.

Kaupunkisuunnittelu on erilaisten ja toisinaan ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista.

Se vaatii meiltä kaikilta yhteistyötaitoja, rohkeutta tehdä päätöksiä ja kykyä hyväksyä muutoksia. Hyvän lopputuloksen taustalla on erityisesti osaava henkilöstömme. Siksi suurkiitos heille, ja kiitos myös muille hyvän arjen ja kestävän kaupungin tekijöille!

Leila Strömberg 
kaupunginarkkitehti 
 
Mervi Vallinkoski 
yleiskaavapäällikkö