13.9.2022
Jyväskylän Nuorten Maratonissa yhdistyvät myös liikuntapääkaupungin osaaminen ja asiantuntijuus
Jyväskylässä Finlandia Marathonin yhteydessä toista kertaa 15.9. järjestettävään Nuorten Maraton -liikuntatapahtumaan osallistuvat koulupäivän aikana kaikki 2010-2012 syntyneet jyväskyläläiset lapset ja nuoret. Lutakonaukiolle ja Jyväsjärven rantamaisemiin saapuu noin 4700 lasta ja nuorta, jotka kiertävät Rantaraitilla noin 5 kilometrin pituisen lenkin omatahtisesti ikäistensä seurassa.
Kaikki saavat kierroksesta ajan, mutta kilpasarjalaisia lukuun ottamatta aika jää jokaisen omaksi tiedoksi. Tapahtuman tarkoitus on tarjota mukava tapahtuma ja liikuntakokemus omanikäisten seurassa.
Liikuntapääkaupungissa kun ollaan, tapahtumalla halutaan myös herätellä keskustelua. Lasten liikkumattomuus on kasvava ongelma, jota ei ole jääty Jyväskylässä ihmettelemään kädet taskussa. Kaupungissa on niin laaja liikunnan ja kasvatusalan osaaminen, että on luonnollista, että lapsia liikuttava massatapahtuma syntyy juuri täällä.
Tutkimustuloksia lasten liikunnan vaikutuksista fyysiseen kuntoon, hyvinvointiin, oppimiseen ja jopa aivojen kehitykseen on olemassa läjäpäin, lisäksi pitkittäistutkimuksista nähdään lapsuusiän liikunnallisuuden tai liikkumattomuuden vaikutuksia aikuisiällä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että asiaa on taivasteltu ihan tarpeeksi, nyt on tekojen aika.
Kansallisen lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään tunti päivässä siten, että liikkuminen olisi reipasta tai rasittava. Vain noin puolet suomalaisista alakouluikäisistä, neljännes yläkouluikäisistä ja alle viidennes toisen asteen opiskelijoista liikkuu suosituksen mukaan tunnin päivässä.
UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkumissuositus
Tapahtuman matka ja ikäryhmä tarkoin harkittu
Kolme ikäluokkaa kokoavan suurtapahtuman halutaan herättävän kaupungissa ja miksei laajemminkin keskustelua niin osallistujien, vanhempien kuin opettajien keskuudessa. Moni ei ehkä ole koskaan tätä ennen edes ajatellut, että kasvuiässä olevalle lapselle 5 kilometrin kulkeminen omin lihasvoimin ei pitäisi olla temppu eikä mikään. Samalla kuitenkin lasten liikunnasta tehdyt tutkimukset antavat olettaa, että yhä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria tapahtuma voi olla jopa ensimmäinen kerta elämässä, kun liikutaan yhtäjaksoisesti jalan tällainen matka.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan lehtori Pertti Huotarin erityisalaa ovat lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, fyysinen kunto ja toimintakykyisyys sekä ulkoliikunta. Liikuntatieteellisen vuoden opettajana 2021 palkitulla Huotarilla on pitkän opettajanuran sekä lähes 20 vuoden tutkijanuran myötä vankka tietämys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta usealta vuosikymmeneltä.
- Lasten liikkumisesta on olemassa suomalaisia tutkimustuloksia aina 1970-luvulta alkaen. Tuloksista näkee selkeän pudotuksen kouluikäisten lasten kestävyyskunnossa 2000-luvulle tultaessa. Tällä vuosikymmenellä kestävyyskunnon heikentyminen on tasaantunut, mutta huolestuttava uusi piirre on, että huono- ja hyväkuntoisten välinen ero on kasvanut. Vain tulosten keskiarvoa tarkasteltaessa huonokuntoisten lasten kasvava määrä jää helposti huomaamatta, kun kestävyyskunnoltaan parhaimmat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin aiemminkin. Kaksijakoisuus näkyy erityisesti kestävyyskunnon tuloksissa, ei niin selvästi nopeus- tai lihaskunto-ominaisuuksissa. Fyysisestä aktiivisuudesta puhuttaessa huomionarvoista on esimerkiksi se, että alle 11-vuotiaat liikkuvat keskimäärin enemmän kuin 15-vuotiaat, Huotari kertoo.
Nuorten Maraton -tapahtumaan osallistuvien 11-13 -vuotiaiden ikäluokka on siis tarkoin harkittu valinta. Samoin reitin pituus. Viiden kilometrin yhtäjaksoisella liikkumisella huomaa, jos kunto kaipaa kehittämistä. Vaikka trampoliinilla jaksaisikin temppuilla taukoja pitäen pitkäänkin, voi vajaan tunnin yhtäjaksoinen hölkkä tai reipas kävely ollakin kropalle aivan vieras kokemus. Jos lapset ja nuoret saadaan oman kokemuksen kautta itse havahtumaan asiaan, vaikuttavuus on varmasti parempi kuin asiasta saarnaaminen. Oman kokemuksen kautta halutaan siis konkretisoida asiaa, jonka pedagogiikan ammattilaiset ja tutkijat ovat nähneet tutkimustuloksista jo pitkään.
- Ajan ilmiöistä huolestuttavinta on se, että keskittyminen on kovin lyhytkestoista. Se näkyy myös liikkumisessa. Nopeutta ja voimaa voi ylläpitää helpommin kuin pitkäkestoisempaa ponnistelua vaativaa kestävyyskuntoa. Kuitenkin riittävä kestävyyskunto on avain arkipäivän jaksamiseen ja terveeseen kasvuun. Ei vain liikuntasuorituksissa vaan myös kehon palautumisessa. Hyvä jaksaminen voi näkyä niin oppimistuloksissa kuin vaikkapa unen laadussa, Huotari summaa.
Kuudesluokkalaiset Kaisa, Anni, Aleksi ja Oskari taittavat koulumatkat usein jalan tai pyörällä.
Kuvat: Petteri Kivimäki
Poiketaanpa lenkkipolulta välillä koululle
Otetaan keskusteluun mukaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin johtava tutkija Tuija Tammelin, jonka erityisalana on liikunnan ja terveyden tutkimus. Hänen viimeisimmät tutkimushankkeensa ovat tuottaneet tietoa siitä, miten lisätä liikkumista koulupäivään oppimisen näkökulmasta.
Liikunnasta puhuttaessa katse kiinnittyy usein nimen omaan fyysisiin ominaisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Tammelin kuitenkin muistuttaa, että liikunnalla on positiivinen vaikutus myös oppimistuloksiin.
- Aktiivinen liikkuminen ja hyvä fyysinen kunto yleisesti ovat tutkimusten mukaan yhteydessä hyvää kognitiiviseen toimintakykyyn ja luovat sen myötä myös edellytyksiä oppimiselle. Liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta erityisesti niillä aivoalueilla, jossa muisti ja toiminnanohjaus toimivat. Liikunnan aikaansaamat muutokset aivojen rakenteissa ja toiminnassa luovat lisää mahdollisuuksia oppimiseen, Tammelin kertoo liikunnan vaikutuksista aivojen fysiologiaan.
- Koulupäivän aikaisen liikunnan on osoitettu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen. Erityisesti oppitunnin aikana pidetty liikunnallinen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat olleet tutkimuksissa yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Liikkumalla oppiminen voi hyvinvoinnin lisäksi tukea oppimismotivaatiota ja mielenkiintoa itse oppiainetta kohtaan. Liikkuva matikkaa -tutkimuksessa sekä oppilailta ja opettajilta kerättyjen kokemusten perusteella havaittiin, että liikkumalla oppiminen lisäsi oppilaiden sitoutumista matematiikan oppitunneilla. Joillekin oppilaille sopeutuminen uuteen opiskelutapaan vaati kuitenkin aikaa.
Uusi tapa oppia vaatii myös uusia tapoja opettaa. Tammelin on ollut mukana Liikkuminen oppimisen tukena -hankkeessa, joka on tuottanut materiaalia liikunnan ja akateemisten aineiden opetuksen yhdistämiseen.
- Hankkeen tiimoilta luotiin yhteiseurooppalainen liikkumalla oppimisen oppimisympäristö Activate your class – activateyourclass.eu, jossa opettajat ja opettajaopiskelijat voivat kouluttautua ja saada vinkkejä aktiivisuuden sisällyttämiseen akateemisten aineiden tunneille, Tammelin vinkkaa.
Miksi kestävyystyyppinen liikunta on niin tärkeää?
Tähän mennessä on tullut selväksi, että liikunnalla on suora vaikutus fyysisen jaksamisen kautta myös henkiseen hyvinvointiin. Riittävästi liikuntaa tarvitsevat kaikki, ikään tai kiinnostuksen kohteisiin katsomatta. Ja nyt puhutaan nimenomaan arkisesta liikunnasta, ei hampaat irvessä treenaamisesta. Mutta miksi Jyväskylässä on Nuorten Maratonin siivittämänä otettu kepin nokkaan perinteinen kestävyystyyppinen liikuntakokemus, eikä esimerkiksi nopeuteen perustuva enemmän voimaa tai taitoa vaativa someaikakaudelle tyypillisempi suoritus?
Annetaan viimeinen asiantuntijapuheenvuoro Huippu-urheilun instituutti KIHUn urheilufysiologian johtavalle asiantuntijalle ja kestävyysvalmentaja Ari Nummelalle. Hän on yksi marraskuussa 2021 julkaistun kestävyyslajien julkilausuman allekirjoittajista. Vaikka Nummelan lähestymiskulma tulee urheiluvalmennuksesta, hän puhuu myös yleisemmällä tasolla viime vuosikymmeninä suomalaiseen yhteiskuntaan kehittyneestä fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan kestävyysvajeesta. Hän kirjoittaa aiheesta blogissaan: KIHUn blogi: Liikunnan kestävyysvaje.
Nummela sanoo, että kestävyyskuntoa tarvitsevat kaikki.
- Riittävä kestävyyskunto on pohjana kaikelle tekemiselle. Ilman sitä kaikki liikunnan harrastaminen vaikeutuu, Nummela paaluttaa ja jatkaa, yhteiskunta on muuttunut paljon viimeisen 40 vuoden aikana. Kaupungistuminen on kiihtynyt ja elämänrytmi nopeutunut ja passivoitunut muun muassa digitalisaation myötä. Lasten harrastusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja samalla kestävyyslajien osuus vähentynyt. Tämän kaiken yhteisvaikutuksesta sekä arkiliikunta että kestävyystyyppinen liikunta on vähentynyt merkittävästi.
Vaikka valtion, kuntien ja urheilu- ja liikuntaseurojen tasolla asiaan yritetään puuttua, kotikasvatuksen, varhaiskasvatuksen ja koulussa saatavan opin merkitystä ei voi ohittaa.
- Kodeilla ja kouluilla on suurin vaikutus lapsiin, koska he ovat ajallisesti eniten lasten kanssa. Liikunnan harrastamisen ja myös kestävyysliikunnan kipinä pitäisi syntyä jo siellä. Kunnat ja valtio voivat osaltaan vaikuttaa resurssiohjauksella kestävyystyyppisen liikunnan harrastamisen lisäämiseen. Seuroissa, lajeista riippumatta, voidaan laajentaa harjoitusten sisältöä niin, että kestävyystyyppinen liikkuminen on osa lajin harrastusta kaikissa lajeissa. Ideaalitilanne olisi, että saataisiin syntymään ”luonnostaan” tai hieman autettuna lenkkiryhmiä kävellen, juosten, hiihtäen, pyöräillen, meloen, soutaen jne. esim. työpäivien/koulupäivien yhteyteen. Kaverin kanssa tai porukalla kaikki sujuu helpommin.
Harjoituskipinän jo saaneille, tai sitä ratkaisevaa kipinäniskua odottaville kestävyysvalmennuksen asiantuntijalla on antaa yleispätevät ohjeet.
- Kestävyysliikuntaa aloitettaessa tärkein tekijä on aloittaa itselle sopivalla lajilla ja teholla - ei liian kovatehoisesti. Liikunta pitää tuoda nautintoa – ei tuskaa. Matalatehoinen peruskestävyysliikunta kehittää kestävyyskuntoa alussa parhaiten.
Matalatehoinen peruskestävyysliikunta, ei kuulosta kovin mediaseksikkäältä. Mutta niin se vain on, se on kaiken liikkumisen ja fyysisen hyvinvoinnin pohja. Siksi siis Nuorten Maratonilla halutaan palata perusasioihin.
Nuorten Maraton sytyttämään liikunnan kipinä
Mitä mieltä asiantuntijat ovat, voisiko Jyväskylässä toista kertaa järjestettävä Nuorten Maraton olla sellainen kipinänisku liikunnan puolesta, jota juuri nyt Suomessa kaivataan?
- Olennainen osa liikunnan harrastamista on sosiaalisuus, joten vuotuiset tapahtumat, joihin yhdessä valmistaudutaan on merkittävä tuki liikunnan harrastamiseen ja sen jatkumiseen vuosia eteenpäin, pohtii Ari Nummela.
- Nuorten Maraton on parhaimmillaan mukava liikkumispäivä yhdessä kavereiden kanssa. Kannustava tunnelma ja sopivan rento ote takaavat iloiset ilmeet ja halun palata tapahtumaan myös seuraavana vuonna. Tapahtumaan liitettävät kampanjat ja tempaukset voisivat jatkossa motivoida porukalla kohottamaan kuntoa jo ennen tapahtumaa, pohtii Tammelin.
- Koko ikäluokkaa koskeva ulkoliikuntatapahtuma on hyvä idea. Olisi upeaa, jos jatkossa tapahtumaan valmistautumisesta tulisi kouluilla luonteva tapa integroida opetukseen kestävyyskuntopainotteisia harjoituksia useamman viikon liikuntajaksona. Parasta tietenkin on, jos oma suoritus herättäisi nuoressa itsessään kipinän liikkua enemmän, summaa Huotari.
Juuri niin, itsensä haastaen, mutta yhdessä tehden ja kokien - kipinän sytyttäen. Siihen Jyväskylässä 15.9. järjestettävä Nuorten Maraton pyrkii. Vasta tulevat vuodet näyttävät, muuttiko tapahtuma suomalaista yhteiskuntaa vastaavalla tavalla, kuin useat muut aiemmin Jyväskylästä alkunsa saaneet pedagogiset ja kasvatukselliset innovaatiot.
Jutussa haastatellut asiantuntijat ovat olleet Jyväskylässä mukana laatimassa koululaisen kestävyyskunnon kehittämisen opettajan oppaan pilottiversiota 5.-7. -luokkalaisten opettajille. Oppaan on tuottanut Keski-Suomen Liikunta yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Jamkin Likesin ja huippu-urheilun instituutti KIHUn kanssa.
Lataa Koululaisen kestävyyskunnon kehittäminen -opas
Lisätietoja jutun teemoista asiantuntijoilta:
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin johtava tutkija Tuija Tammelin
p. 040 024 7998, tuija.tammelin[at]jamk.fi
Huippu-urheilun instituutti KIHUn urheilufysiologian johtava asiantuntija sekä kestävyysvalmentaja Ari Nummela
p. 040 543 9217, ari.nummela[at]kihu.fi
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan lehtori Pertti Huotari
p. 040 805 3946, pertti.huotari[at]jyu.fi
Lisätietoja Nuorten Maraton -tapahtumasta:
Keski-Suomen Liikunnan lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen
p. 050 552 4997 jouni.vatanen[at]kesli.fi
Liikuntapääkaupunki Jyväskylästä:
Jyväskylän kaupunki, viestintäpäällikkö Antti Laukkarinen
p. 050 310 0180, antti.laukkarinen[at]jyvaskyla.fi