Pikkuruinen harvinainen perhoslaji elelee Ylistönrinteen kuusamaistutuksissa ja Kuokkalan lehdoissa

Syömäjäljet paljastivat uhanalaisten perhosten elinpaikat

Ensimmäiset kesäkuusamahitukoihavainnot teki bio- ja ympäristötieteen laitoksen yliopistonlehtori Anssi Vähätalo Ylistönrinteen kampukselta kesällä 2020, kun kuusamien lehtiin ilmestyneet koverteet osoittautuivat kesäkuusamahitukoitoukkien syömäjäljiksi. Havainto oli ensimmäinen Pohjois-Hämeen eliömaakunnassa. 

– Myös kärpäsen toukat tekevät koverteita, mutta kesäkuusamahitukoin syömäjäljen tunnistaa siitä, että se syö lehden sisältä kaiken vihreän, jolloin lehteen muodostuu laajentunut läpikuultava laikku. Toukan uloste kertyy syömäjäljen sisään ja näkyy tummana vyöhykkeenä laikun sisällä, kertoo Vähätalo.

Kuva

Aikuiset perhoset lentävät alkukesästä kuusamapensaiden tuntumassa, mutta lajia ei helposti huomata, koska perhoset ovat niin pieniä. Kun lajin syömäjälki tuli tutuksi paikallisille alan harrastajille, samalta seudulta Kuokkalasta on tehty runsaasti havaintoja lajista.

Kesäkuusamahitukoi Perittia herrichiella on harvinainen, siipiväliltään vain noin kahdeksan millimetrin kokoinen perhonen. Naaras munii munan kuusaman lehden tyveen, ja munasta kuoriutuva punainen toukka siirtyy lehden sisään. Toukka voi elää koko elämänsä yhdessä kuusaman lehdessä. Täysikasvuinen toukka poistuu lehdestä ja saattaa koteloitua esimerkiksi kuusaman oksan kaarnan alle. 

– Pääasiallinen kuusamahitukoin ravintokasvi on lehtokuusama, mutta ulkomailla lajia on tavattu myös muilta kuusamalajeilta ja kuusamakasveihin kuuluvalta lumimarjalta, kertoo Vähätalo.

Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa kesäkuusamahitukoi arvioitiin vaarantuneeksi lajiksi. Arviointikriteereitä ovat suppea esiintymisalue ja taantuminen tai esiintymien voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhanalaisuuteen johtaneita syitä olivat avoimien alueiden sulkeutuminen ja kuloalueiden väheneminen.

Kuusamia kannattaa säilyttää ja istuttaa metsänhoidon yhteydessä

Kesäkuusamahitukoi on kiireellisesti suojeltavien lajien listalla, ja sen esiintyminen tulee turvata metsätaloudessa muiden uhanalaisten metsälajien tapaan. Lajin elinolosuhteiden parantamisesta ei ole tutkittua tietoa, mutta keskeisintä kesäkuusamahitukoin esiintymiselle on lajin ravintokasvi eli kuusama.

Vaikka kuusama viihtyy varjoisissa lehtorinteissä, perhoset yleensä suosivat valoa ja lämpöä, joten metsänkäsittelyssä kuusamien säästäminen ja avoimuuden lisääminen saattavat hyödyttää kesäkuusamahitukoita.

– Jos lehtomaista kuusamarinnettä joudutaan raivaamaan esimerkiksi rakentamisen tieltä, kuusamaistuksilla voidaan yrittää korvata rakennetulta alueelta tuhoutunut kesäkuusamahitukoikanta. Jyväskylän Ylistönrinteen kampus on tästä esimerkki. Kesäkuusamahitukoi nimittäin esiintyy runsaana Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen kampuksen kuusamaistutuksissa, kertoo Vähätalo. 

Samoissa kuusamaistutuksissa elää myös kuusamakiitäjä Hemaris fuciformis ja kuusamamiinakoi Phyllonorycter emberizaepenella, jotka molemmat ovat hienoja kuusamalla eläviä perhoslajeja.

Teksti: Anssi Vähätalo ja Päivi Pelkonen
Kuvat: Anssi Vähätalo