Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 5.6.2023 olleesta kokouksesta

Harjun stadionin peruskorjaus- ja laajennuksen hankesuunnitelma palautettiin uudelleen valmisteltavaksi

Harjun stadionin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Asia tulee valmistella uudelleen riisutussa muodossa niin nopeasti kuin mahdollista. 

Joni Parkkonen (PS) esitti keskustelun aikana Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana, että tässä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja se tuodaan uudelleen päätöksentekoon vuoden 2025 keväällä, jolloin talouden sopeutuksen seuraukset ovat tiedossa. Perusteluiden mukaan silloin voidaan harkita, kunnostetaanko pelkkä kenttä vai rakennetaanko myös katsomo. Pentti Mäkinen (SDP) esitti puolestaan Irma Hirsjärven (Vas.) ja Arto Lampilan (Vihr.) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja sen tuomista uudelleen käsiteltäväksi riisutussa muodossa niin nopeasti kuin mahdollista. Äänestyksessä Mäkisen esitys voitti äänin 10-2 (1 poissa). 

Tämän jälkeen kaupunginjohtajan pohjaesityksen käsittelemisen jatko asetettiin Pentti Mäkisen palautusesitystä vastaan. Asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi kannatti äänestyksessä 10 jäsentä ja kaupunginjohtajan pohjaesitystä 2 yhden jäsenen ollessa pois äänestyksestä.  

Vuoden 2024 talousarviokehys on tiukka

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen antaa lautakunnille ja elinkeino- ja työllisyysjaostolle talousarviokehyksen, johon niiden tulee valmistella talousarvioesityksensä. Nettomenot voivat kehyksen mukaan olla enintään 

• konsernihallinnossa 19 663 600 euroa
• elinkeino- ja työllisyyspalveluissa 30 804 800 euroa
• kasvun ja oppimisen palveluissa 251 821 300 euroa
• kulttuuri- ja liikuntapalveluissa 44 465 100 euroa ja 
• kaupunkirakennepalveluissa 12 912 400 euroa.
• Lisäksi liikelaitoksien osalta Tilapalvelun tilikauden tuloksen tulee olla nolla ja Kylän Kattauksen 1,6 miljoonaa euroa. 

Lautakuntien, elinkeino- ja työllisyysjaoston ja johtokuntien esityksiin tulee kehyksen mukaan sisällyttää talouden tasapainottamiseksi sopeutustoimia vuosille 2024–2026 yhteensä 40 miljoonan euron verran. Vuodelle 2024 sopeutuksesta kohdistuu etupainotteisesti yhteensä 21,6 miljoonaa, joka jakaantuu seuraavasti (ja on siis huomioitu em. nettomenoissa):

• konsernihallinto 1 198 900 euroa
• elinkeino- ja työllisyyspalvelut 1 413 300 euroa
• kasvun ja oppimisen palvelut 9 227 800 euroa
• kulttuuri- ja liikuntapalvelut 2 300 000 euroa
• kaupunkirakennepalvelut 4 874 700 euroa
• Tilapalvelu-liikelaitos 2 044 000 euroa ja 
• Kylän Kattaus -liikelaitos 534 200 euroa. 

Investointien osalta on laadittu lisäksi karsittu investointisuunnitelma, johon kehyslaskelmat pohjautuvat. Investointimenoja on karsittu alkuperäisestä suunnitelmasta vuodelle 2024 yhteensä 10,1 miljoonaa euroa, vuodelle 2025 yhteensä 21,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 yhteensä 17,9 miljoonaa euroa. 

Tiukan kehyksen taustalla on Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottaminen vuosien 2024–2026 aikana. Noin 40 miljoonan euron säästötavoitteen taustalla vaikuttaa mm. vuosina 2021–2022 kasvaneet sote-menot, jotka leikkaavat pysyvästi kaupungin valtionosuuksia hyvinvointiuudistuksen jälkeisinä vuosina. Sote-menoista johtuvan valtionosuusleikkauksen lisäksi kaupungin taloudessa on jo useampia vuosia käyttötalouden alijäämää. Myös verotuksen rytmitys, inflaatio ja kuntien palkkaratkaisu ovat syitä talouden tasapainottamiseen. 

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti jo talousarviossa 2023 käynnistää talouden tasapainottamisen konkreettisten toimenpiteiden valmistelun, jotta ne voidaan hyväksyä osana vuoden 2024 talousarviota. Jyväskylän kaupunginhallitus tilasi alkuvuonna FCG Oy:ltä ulkopuolisen selvityksen säästöjen löytämiseksi. Ulkopuolisen asiantuntijan alustava toimenpidelistaus julkaistiin 25.4.2023. Toimenpidelistaus toimii talouden sopeuttamistyön taustamateriaalina, mutta ei kuitenkaan ole lopullinen säästökeinojen luettelo. Asukkailla, järjestöillä ja henkilöstöllä oli mahdollisuus kommentoida toimenpiteitä. Saatu palaute ja toimenpide-ehdotukset toimitetaan talousarviokehyksen antamisen yhteydessä talousarvioesitystä valmisteleville virkamiehille ja päätöksentekijöille valmistelun tueksi.

Keskustelun aikana Janne Luoma-aho (PS) esitti Joni Parkkosen kannattamana, että kehystä muutetaan siten, että konsernihallinnon nettomenojen osuutta pienennetään noin 600 000 eurolla kaupunginjohtajan pohjaesitykseen nähden (19 663 600 eurosta 19 062 500 euroon). Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden nettomenoja esitettiin pienennettävän kahdella miljoonalla eurolla (44 465 100 eurosta 42 465 100 euroon). Kasvun ja oppimisen palveluissa nettomenojen osuutta esitettiin nostettavan vastaavalla summalla 251 821 300 eurosta 254 422 400 euroon. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2. 

Janne Luoma-aho (PS) esitti lisäksi Joni Parkkosen (PS) kannattamana, että liitteenä olleeseen vuoden 2024 talousarviokehyksen laskelmat kohtaan talouden tasapainottamisohjelmaan tehdään taloussuunnitelmakaudelle 2025-2026 muutoksia kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sopeuttamisvelvoitteeseen siten, että sitä lisätään vuonna 2025 kolmella miljoonalla eurolla (1 127 700 eurosta 4 127 700 euroon) ja vuonna 2026 kolmella miljoonalla eurolla (751 800 eurosta 3 751 800 euroon). Vastaavasti kasvun- ja oppimisen palveluiden sopeutustarvetta pienennetään ko. vuosina vastaavilla summilla. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Joni Parkkonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana, että liitteenä olleesta talousarvion 2024 laadintaohjeesta poistetaan sivulta 14 virke: Lisäksi kaupunki kasvaa nopeasti, joka luo pohjaa verotulojen ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Irma Hirsjärvi (Vas.) esitti, että raamia ei esitetä, vaan se siirretään syksyyn, jolloin on selvillä paremmin valtionosuudet, sekä vaikuttavuusarvioinnit. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi. 

Lauta- ja johtokuntien sekä elinkeino- ja työllisyysjaoston tulee antaa talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä viimeistään 15.9.2023 mennessä. Tältä pohjalta kaupunginjohtaja laatii oman talousarvioesityksensä, joka julkaistaan 23.10.2023. Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 6.11.2023 ja päättää samalla veroprosentit vuodelle 2024. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 9.-10.11.2023 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.11.2023. Lautakunnat, johtokunnat ja elinkeino- ja työllisyysjaosto vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuussa 2023 talousarvion hyväksymisen jälkeen.

Kankaan Ailakin asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kankaan Ailakin asemakaavan muutoksen. Kaavamuutosalue sijaitsee Tourulassa, Kankaan alueella. Asemakaavan muutoksella muodostetaan Ailakinkadun pohjoispuolelle uusi asuinkortteli. Asemakaavan laatiminen jatkaa kaavoitusohjelman mukaisesti Kankaan alueen kaavoitusta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,7 hehtaaria. Alue rajautuu etelässä Matarakatuun, idässä Rusokinkadun ja lännessä sekä pohjoisessa virkistysalueisiin.

Viittomakielen tulkkauspalvelun järjestäminen vammaisneuvoston kokouksissa ja iltakouluissa

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki järjestää kustannuksellaan viittomakielen tulkkauspalvelun vammaisneuvoston kuulovammaisille jäsenille ja varajäsenille vammaisneuvoston tuleviin kokouksiin ja iltakouluihin. Ratkaisu on väliaikainen ja tarkoitus on järjestää tulkkauspalvelu siihen asti, kunnes yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ottanut asiaan kantaa. Tämän jälkeen tulkkauksen jatko arvioidaan uudelleen.

Taustalla on vammaisneuvoston 21.3.2023 tekemä aloite kaupunginhallitukselle, jossa esitetään, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin vammaisneuvoston kuulovammaisen jäsenen toimintaedellytysten eli tulkkauspalvelun varmistamiseksi. Vammaisneuvoston täydensi 9.5.2023 ollessa kokouksessaan hallitukselle jättämäänsä aloitetta siten, että kaupunki tekee toistaiseksi voimassa olevan päätöksen koskien tulkkauksen järjestämistä Jyväskylän kaupungin vammaisneuvoston tilaisuuksissa ainakin siihen saakka, kunnes yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ovat ilmaisseet asiassa kantansa.

Suomessa ei ole sellaista ensisijaista lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnan järjestämään tulkkauspalvelun vammaisneuvoston tai esimerkiksi toimielimen kokoukseen. Hallintolain 26 §:ssä todetaan, että viranomaisen järjestämä tulkitseminen tai kääntäminen edellyttää sitä, että kysymys on asiasta, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta ja henkilöllä on asianosaisasema. Vammaisen henkilön tulkkauspalveluista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa säädetään Suomessa asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansaneläkelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun. Edelleen lain 3 §:n 1 momentin mukaan tulkkauspalvelua järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla. Lisäksi lain 5 §:n mukaan oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Edellä mainitun lain 10 §:n 1 momentissa todetaan, että Kansaneläkelaitos vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä tai sen hankkimisesta.

Kuntalain 28 §:n mukaan kaupunginhallituksen on asetettava vammaisneuvosto, jolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Kyse on kuntalain 5 luvun 28 §:n mukaiseen toimielimeen perustuvasta vapaaehtoisesta osallistumisesta, joka on tulkkauspalvelulain tarkoittamaa yhteiskunnallista osallistumista. 

Kaupunkia on vaadittu järjestämään kustannuksellaan tulkki vammaisneuvoston kokoukseen. Kaupunki on ratkaissut asian kansliapäällikön päätöksellä siten, että palvelu tulee järjestää ensisijaisesti tulkkauspalvelulain tarkoittamana ns. KELA-tulkin palveluna. Kaupunki on kuitenkin ko. päätöksessä myöntänyt jo osittaisen mukautuksen siltä osin, että mikäli KELA-tulkin järjestäminen on ylivoimaisen tai yllättävän esteen takia mahdotonta, kaupunki pyrkii järjestämään tulkkauksen omalla kustannuksellaan toisen viranomaisen puolesta. 

Vammaisneuvosto katsoo kuitenkin aloitteessaan, ettei tämä linjaus ole riittävä vaan kaupunginhallituksen tulee järjestää tulkkauspalvelu kokonaisuudessaan. Koska asiassa ei ole selkeää valtakunnallista linjausta, kaupunginhallitus katsoo, että tulkkauspalvelu on vammaisneuvoston kuulovammaisen jäsenen osalta perusteltua järjestää kohtuullisena mukautuksena siihen saakka, kunnes yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ratkaissut asian. Tämän jälkeen toimintatapa arvioidaan uudelleen. Mukautettua linjausta perustellaan sillä, että asiassa on syytä saada aikaan työrauha vammaisneuvostolle ja kaupungin viranhaltijoille asian ollessa jo kahtena eri lausuntopyyntönä vireillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Asian selvittäminen ja valmisteleminen eri toimielimissä sekä useammassa viranomaisissa vie merkittävästi viranhaltijoiden resursseja, koska asiasta ei ole olemassa aiempaa valtakunnallista ohjeistusta. Siten työajankäytön näkökulmasta on järkevää odottaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnankannanotto palvelun  järjestämisvastuusta ja sen jälkeen linjata asia lopullisesti kaupungin osalta. 
________________

Valtuuston käsiteltäväksi 12.6. olevaan kokoukseen hallituksesta etenee hallituksen päätösten mukaisesti kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta. Lisäksi valtuusto nimeää kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet valtuuston loppukauden ajaksi. Valtuustossa tullaan käsittelemään myös joukko eronpyyntöjä luottamustehtävistä. 

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen kaupunginjohtajan muutetun päätösesityksen mukaisesti omistajaohjauksen päätösvallan delegoimisesta vuoden loppuun asti kaupunginhallitukselta kaupunginjohtajalle Aalto2-museokeskus Oy:n osalta. Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana asian hylkäämistä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 10-2 (1 poissa). Muut kokouksen asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501