Yhteisopettajuus Lohikosken koululla   

Tiina Hännisen, Vilma Tiaisen ja Veera Kokon 1. vuosiluokkaa luotsaama epputiimi toteuttaa yhteisopettajuutta jokaisen koulupäivän aikana useilla eri oppitunneilla. Koulun muilla vuosiluokilla yhteisopettajuus toteutuu oppilaiden kanssa periodimaisemmin. Lukujärjestykset Lohikoskella mahdollistavat paljon monipuolisia tapoja järjestää opetusta ja ryhmitellä oppilaita tarvelähtöisesti, näin on mahdollistettu myös viikoittainen yhteistyö eskareiden kanssa.

Yhteisopettajuutta on työ jakamista ja dialogisuutta myös opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Lohikoskella vuosiluokat työskentelevät yhtenäisillä teemoilla, jolloin opiskelun jakaminen on mahdollista mahdollisimman monipuolisesti pedagogisin perustein. 

Kuva

Oppilaita yhdistetyssä eppuluokassa on yhteensä 59. Joukko jakaantuu päivän aikana pienempiin toiminnallisiin opetusryhmiin sekä tarvittaessa erillisiin opetustiloihin.  

– Päivä aloitetaan kahdessa ryhmässä, niin sanotuissa kotipesissä (Kotikolo ja Pajupoukama) ja yhdessä käydään läpi päivän ohjelmaa, kertoo Tiina Hänninen.  

Pienempiin ryhmiin jakaudutaan oppiaineiden ja oppilaiden yksilöllisten taitojen mukaisesti.  

– Esimerkiksi lukemisen oppimisessa lapset voivat jakautua neljään ryhmään oman taitotasonsa mukaisesti. Tarvittaessa mukana on myös laaja-alainen erityisopettaja Elisa Kaivo-oja.  Lukemisen oppimisessa ryhmittely on kuvattu eläinhahmoilla, jolloin jokainen lapsi näkee taululta, missä ryhmittelyssään hän milläkin tunnilla opiskelee jatkaa Vilma Tiainen.  

Matematiikkaa opiskellaan niin sanotuissa muotoryhmissä (ympyrät, kolmiot, neliöt), joihin oppilaat jakautuvat pedagogisin perustein.  

– Eläinhahmoilla kuvatuissa- ja muotoryhmissä on aina sama opettaja ja sama opetustila. Tällä järjestelyllä luodaan pysyvyyttä ja rauhoitetaan siirtymätilanteita liikuttaessa paikasta toiseen, Veera Kokko toteaa. 

Lisäksi käsityötunneilla tai esimerkiksi retkillä oppilaat voidaan ryhmitellä värien mukaisesti neljään ryhmään.  

– Mielestäni olemme onnistuneet hyvin Lohikosken koulun epputiimin ryhmien jaotteluissa, toteaa Vilma.  

Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi on tietoinen omasta ryhmästä ja kouluarki sujuu. Lasten erivaiheessa etenevä oppiminen mahdollistaa myös, että pedagogisin perustein lapsi voi siirtyä sujuvasti myös toiseen ryhmään. Arviointikeskustelut oppilas käy aina saman luokanopettajan kanssa. Vanhemmat on pidetty tietoisina lasten kouluarjen uudenlaisista käytänteistä. Yhteisopettajuuden myötä on sujuvan arjen tueksi laadittu yhteiset pelisäännöt.  

– Esimerkiksi huoltajat lähettävät Wilma-viestin meille kaikille kolmelle opettajalle. Näin tieto tavoittaa lapsen opetuksesta vastaavan opettajan, vaikka joku meistä kolmasta olisikin poissa, Vilma toteaa.  

Yhteisopettajuuden edut oppilaalle - yhden opettajan sijaan kolme opettajaa 

– Oppilaan omaan oppimistasoon kohdennettua opetusta pienemmässä ryhmässä, uusia kavereita, erilaisten oppimistapojen kautta työskentelyä, sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyden oppimista. Näin tiivistävät Lohikosken koulun epputiimin opettajat Veera, Vilma ja Tiina yhteisopettajuuden tuomista eduista oppilaan kouluarkeen.  

Kun kolme opetusryhmää toimii yhdessä erilaisin kokoonpanoin edistää yhteisopettajuus myös yhteisöllisyyskasvatusta. Oppilaat oppivat, että yhteisistä tavaroista pidetään huolta ja kaveria autetaan matalalla kynnyksellä.  

Lohikosken koulun eppuluokkalaiset Pyry ja Alma ilahtuivat, kun kuulivat ensimmäistä luokkaa aloittaessa, että heillä onkin yhden opettajan sijaan kolme opettajaa.  

Kuva

– Kolme opettajaa on parempi, koska silloin on enemmän auttajia, Pyry sanoo.  

– Ei haittaa, että eppuluokka on tavallaan yksi iso luokka, koska meidät oppilaat on jaettu pienempiin ryhmiin, Alma jatkaa.  

Pyryn ja Alman mielestä ryhmissä on helppoa liikkua ja oma ryhmä on helppo muistaa.   

– Liitutaululla on lista, mistä voi aina tarkistaa, missä ryhmässä milläkin tunnilla ollaan ja ollaanko esimerkiksi muoto- , eläin- vai väriryhmissä, sanoo Alma.  

– Päivä alkaa aina omassa kotiryhmässä aamupiirillä, jolloin katsotaan mikä päivä on ja sen jälkeen kerrotaan, minne ryhmiin mennään. Maanantai aamupiirissä vaihdetaan myös viikonloppukuulumisia yhdessä, lisää Pyry.  

Useammilla tunneille Almaa ja Pyryä opettaa sama opettaja, mutta joillain tunneilla on muitakin opettajia. Esimerkiksi Pyry opiskelee äidinkieltä Elisa-opettajan kanssa ja englannissa opettaa Veera-opettaja. Alma taas opiskelee vieraana kielenä ranskaa kiertävän kieltenopettajan opetuksessa.   

– On hyvä, että on monta opettajaa, niin voimme olla pienissä ryhmissä, Alma toteaa. 

Pyryä ja Almaa ei haittaa, vaikka välillä opettajat, ryhmät ja sen myötä kaverit saattavat vaihtua.   

– Kaikille opettajille voi kertoa, jos on murheita ja huolia. Kouluun on kiva tulla ja koulussa on turvallista. Mitään huonoja puolia monesta opettajasta ei nyt tule mieleen, Pyry ja Alma toteavat hymyillen.  

Yhteisopettajuuden edut kodin näkökulmasta 

Vaikka yhteisopettajuutta on hyödynnetty peruskouluissa jo jonkin aikaa, on se usealle huoltajalle vielä uusi asia.  

– Yhteisopettajuudesta oppilaiden huoltajilta vaaditaan avarakatseisuutta perinteiseen opetukseen verrattuna. Myös huoltajien oman kouluajan kokemukset voivat erota kovastikin tämän päivän kouluarjesta. Kannustamme huoltajia olemaa yhteydessä meihin opettajiin matalalla kynnyksellä, Veera kannustaa.  

Kaikki kolme opettajaa kokevat kuitenkin, että epputiimissä olevien oppilaiden kodeissa yhteisopettajuus on otettu pääsääntöisesti positiivisesti vastaan.  

– Uuteen opetusmenetelmään on varmasti alussa ollut totuttelemista. Lukuvuoden edistyessä olemme saaneet onneksi huoltajilta viestiä, että kotona on tyytyväisiä oppilaita, Tiina kertoi. 

Kaisa Ahvenjärven esikoinen Pyry aloitti viime syksynä ensimmäisen luokan Lohikosken koulun epputiimissä. Tieto yhteisopettajuusmallilla organisoitavasta ensimmäisestä luokasta kerrottiin kevään vanhempainillassa.  

– Ensimmäiset ajatukset olivat, että yhteisopettajuus kuulostaa mielenkiintoiselta. Tosin huoltajana heräsi huoli, ettei lapsella ole niin sanottua omaa opettajaa koulutien aloituksessa, vaan on vaihtelevia ryhmäjärjestelyjä ja useampi opettaja, Kaisa Ahvenjärvi toteaa.  

– Fanitan täysillä suomalaista koulua. Toimin itsekin opettajana ja opetan Jyväskylän yliopistossa tulevia äidinkielen opettajia. Siksi kiinnosti kovasti nähdä, miltä peruskoulu näyttää tänä päivänä. - Kun koulu syksyllä alkoi ja paljastui ensimmäisessä luokassa toimivien aikuisten määrä, kolme opettajaa ja kaksi täysimääräistä ohjaajaa ja erityisopettaja, kiitin suomalaista peruskoulua, Ahvenjärvi ylistää.  

– Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että vastaavaa resurssia on joka paikassa tarjolla. Olen ollut tosi, tosi tyytyväinen ja olen tuntenut syvää kiitollisuutta koulupolun alkua kohtaan. Opettajat ovat aivan ihania, minulla on onnekas olo näistä opettajista! Luokan ohjaajatkin ovat toimineet koulussa Jälkkärissä iltapäiväohjaajina, eli samoille aikuisille muodostuu kokonaiskäsitys lapsen päivästä, Kaisa Ahvenjärvi jatkaa.  

Kaisa Ahvenjärvi toimii myös Lohikosken koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana ja siinä roolissa hän on osallistunut muiden huoltajien kanssa keskusteluun yhteisopettajuudesta. Yleisesti hieman arveltiin, että suurempi luokkakoko, päivän siirtymät ja useampi opettaja tuovat levottomuutta pienen oppilaan koulun aloitukseen. Vanhempainyhdistys ja Lohikosken koulun rehtori Päivi Järvinen järjestivät huoltajille uusista opetusjärjestelyistä, yhteisopettajuudesta ja joustavista opetusjärjestelyistä avoimen keskustelutilaisuuden.  

– Tilaisuuden jälkeen ymmärrettiin paremmin toisiamme, kun huoltajille jäsennettiin esimerkiksi päivien rakennetta ja kerrottiin ryhmäjaoista, joissa tietty opettaja toimii usein saman ryhmän kanssa. Ja että lapset eivät opiskele missään jättiryhmissä, vaan he opiskelevat todellisuudessa suurimman osan ajasta pienemmissä ryhmissä, joissa he saavat yksilöllisempää opetusta, Kaisa Ahvenjärvi tiivistää tilaisuuden antia.  

Tulevia yhteisopetuksessa aloittavien eppuluokkalaisten huoltajia Kaisa Ahvenjärvi kannustaa suhtautumaan uusiin tuuliin avoimin mielin ja hyväksyä, että nykykoulu on erilainen kuin ennen.  

– Huoltajien kokemukset koulusta perustuvat usein kokemuksiin omalta kouluajalta.  Oman lapsen aloittaessa koulupolkua kannattaa muistaa, että opetusjärjestelyt ovat pedagogisesti perusteltuja. Kannattaa rohkeasti kysyä lapsen koulusta, jos jokin opetusjärjestelyissä pohdituttaa, Ahvenjärvi kannustaa.  

– Huoltajana koen oloni luottavaiseksi oman lapsen koulunkäynnistä, Kun lapsella on ollut turvallinen olo olla koulussa, niin sitä kautta rakentuu myös oma tunne turvallisuudesta, Ahvenjärvi jatkaa. 

Mitä yhteisopettajuus edellyttää opettajilta? 

Jotta yhteisopettajuus toimii saumattomasti ja joustavasti koulupäivän eri tilanteissa, tulee opettajien vastuualueet olla suunniteltu selkeästi ja että opettajien keskinäinen vuorovaikutus toimii. Yhteisopettajuuden toimivuuden edellytyksenä ovat myös halu ja motivaatio toteuttaa yhteisopettajuutta.  

– Jokainen opettaja toimii toki omalla työotteella ja persoonalla sekä toteuttaa omaa pedagogiikkaa. Yhteisopettajuudessa on tärkeää, että toimitaan yhdenmukaisesti yhdessä sovittujen suurempien linjojen mukaisesti, Veera täydentää 

Yhteisopettajuus vaatii paljon yhteistä suunnittelua, koska ideana on tarjota samanlaista opetusta kaikille oppilaille. 

– Meillä on maanantaisin ja perjantaihin vakituiset yhteissuunnitteluajat, jolloin suunnittelemme tulevia oppitunteja, sanoo Vilma.  

– Vaikka käytämme yhteissuunnitteluun viisi tuntia viikossa, on se melko vähän. Meillä jokaisella opettajalla on myös muiden luokkien tunteja oman opetusryhmän lisäksi. Myös oppilasasioiden käsittelyyn menee oma aikansa, sillä kaikkien kolmen opettajan on oltava tietoisia oppilaiden tärkeistä asioista, Tiina jatkaa.  

Ehdottomana etuna yhteisopettajuudessa Vilma pitää sitä, että asioita voi jakaa ja pohtia yhdessä, jolloin ne eivät kuormita niin paljon. Wilma-viestien kirjoittamiseen voi myös halutessaan saada apua kollegalta, jolloin viestintä on vielä aiempaa objektiivisempaa.   

Kotien suuntaan yhteisopettajuutta toteuttava kolmikko haluaa sanoa: 

– Olemme kaikki kiinnostuneita lapsen asioista ja olemme täällä heitä varten. Oppilasta tukee ja opettaa kolme opettajaa. 

Yhteisopettajuus ja opetussuunnitelma 

Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma mahdollistaa entistä paremmin joustavien opetusjärjestelyjen toteuttamista.  

-Esimerkiksi laaja-alaiset osaamisen tavoitteissa vuorovaikutus, ilmaisu ja osallistaminen sekä itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat helpompi sisällyttää yhteisopettamiseen. Aamupiirissä kysellään ja kerrotaan kuulumisia. Jos jokin asia edellyttää enemmän keskustelu, löytyy siihen aikaa ja tilaa. Ryhmissä toimiessa vuorovaikutustilanteita ja itsensä ilmaisua harjoitellaan paljon, kertoo Vilma.  

Veera kokee, että kun opetussuunnitelman sisältöjen toteuttaminen opetuksessa on kaikkien kolmen opettajan varassa, tulevat sisältöjen tavoitteet paremmin tavoitettua. 

Koko kouluyhteisö hyötyy erilaisista yhteisopettajuuden kokemuksista. Lohikosken koululla yhteisopettajuusmallia kehitetään yhdessä työyhteisön voimin.  

– Koen, että yhteisopettajuus valmistaa oppilaita nykymaailmaan eri kokoonpanoissa ja eri ihmisten kanssa. Koen myös, että yhteisopettajuus edistää opettajien työhyvinvointia, kun voi jakaa työssään asioista kollegoiden kanssa, toteaa Tiina. 

Veera, Vilman ja Tiinan tämän lukuvuoden aikana luoma malli hyödyntää koko koulua tulevina vuosina. Yhteisopettajuuden malli siirtyykin jossain muodossaan eteenpäin tulevan lukuvuoden 1. luokan opettajille. 

Teksti: Susanna Kuusinen ja Minna Hakkarainen