Kaavoitus tukee ilmastoystävällistä elämäntapaa

Autoilu on vielä suurelta osin fossiilisen energian varassa, joten autoilun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät osaltaan kasvihuoneilmiötä. Toisaalta liikenteen synnyttämät terveydelle haitalliset päästöt voivat heikentää ilmanlaatua. 

Jokainen kaupunkilainen voi valita, kuinka paljon liikkuu lihasvoimin. Päästötöntä liikkumista edistetään myös yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Jyväskylässä tehdään töitä sen eteen, että kaupunkilaisen olisi helppo tarttua pyörän ohjaustankoon tai kävellä paikasta toiseen.

− Yleiskaava on kaupungin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla luodaan puitteet sille, mihin suuntaan kaupunki lähtee kasvamaan. Jo yleiskaavassa pohditaan kevyen liikenteen väyliä ja joukkoliikennettä, kertoo yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski.

Jyväskylässä uudisrakentamisen pääpaino on täydennysrakentamisessa eli olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Uudet asunnot sijoittuvat pääasiassa olemassa olevien palveluiden, pyöräreittien ja joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Jyväskylän tavoitteena on, että uusista kerros- ja rivitaloista 95 prosenttia on saavutettavissa joukkoliikenteellä. 

Tulevien vuosien uusia, merkittävimpiä rakennuskohteita ovat muun muassa Lyseon alue sekä keskustan tuntumassa olevat entisen Keljon vanhainkodin ja vanhan Keski-Suomen keskussairaalan alueet. Jo pitkälle rakennettu Kankaan alue on toiminut ikään kuin laboratoriona, jossa on voitu testata monipuolisesti erilaisia kestävämmän elämäntavan ratkaisuja.

− Kangasta on kehitetty autottomaksi ympäristöksi. Alueella on esimerkiksi keskitetty jätteidenkeruu ja pysäköinti. Alueella ei ole talokohtaisia jätekatoksia, vaan jätteet viedään usean talon yhteiseen jätepisteeseen, jolloin jätteenkuljetusautojen liikennöinti vähenee. Autot ovat puolestaan yhteisessä parkkitalossa.

Lapset pääsevät lähipäiväkotiin ja -kouluun

Jyväskylässä rakennettiin viime vuonna 206 uutta omakotitaloa. Mervi Vallinkoski kuvaa kaavoittamista mahdollistajaksi. Kaavoituksella ei esimerkiksi haluta poissulkea aurinkopaneelien asentamista tai muita fiksuja rakentamisen ratkaisuja.

Uusilla alueilla tonttien luovutus tehdään vaiheittain, jotta alueen palveluverkon kapasiteetti riittää.  Tavoite on, että lapset ja nuoret mahtuvat alueensa päiväkoteihin ja kouluun, eikä heitä tarvitse kuljettaa autoilla tai linja-autolla asuinalueen ulkopuolelle.

Kaavoituksella voidaan edistää myös muiden kuin julkisten lähipalvelujen, kuten kauppojen sijoittumista lähelle asukkaita.

− Kaupunki voi tehdä kaupallisia selvityksiä kaavoittamisen tueksi ja luoda kauppapaikoista houkuttelevia, mutta kauppaketjut tekevät itse lopulliset päätökset kauppojen sijoittumisesta.

Joka vuosi yksi pääreitti suurennuslasin alle

Yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreitit, joista luodaan sujuvia ja nopeita yhteyksiä tarkemmalla suunnittelulla. 

− Jyväskylä on sitoutunut käyttämään joka vuosi kolme miljoonaa euroa pyöräilyreittien kehittämiseen. MAL-sopimuksen myötä myös valtio tukee jatkossa reittien rakentamista, joten summa toivottavasti jopa kaksinkertaistuu, Mervi Vallinkoski toteaa.

Jyväskylän tavoitteena on saada toimiva pyöräilyverkosto kaikkiin ilmansuuntiin keskustasta. Tällä hetkellä yhteydet ovat vielä katkonaisia, mutta reitistö kehittyy koko ajan. Esimerkiksi Palokan suuntaan vievä pääreitti on suurelta osin hyvässä kunnossa.

− Jyväskylässä on päätetty tehdä vuosittain yhdelle pääreitille yleissuunnitelma, jossa mietitään tarkemmin, mitä toimia reitillä tarvitaan ja arvioidaan hankkeiden kustannuksia. 

− Vaajakosken pääreitin yleissuunnittelu on valmistunut tänä vuonna. Vielä tämän vuoden puolella käynnistyy eteläisen reitin eli Keljonkankaan suunnan suunnittelu.

Vallinkosken mukaan jatkossa on mietittävä yhä tarkemmin sitä, miten liikuntapaikat olisivat paremmin saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. 

− Hyvä esimerkki on Huhtasuolle tuleva jalkapallohalli, jonne on hyvät joukkoliikenneyhteydet keskustan suunnasta. Samoin Hippoksen sijainti on loistava ajatellen sen saavutettavuutta esimerkiksi joukkoliikenteellä.

Kuva

Teksti: Pia Tervoja
Kuva: Maris Grunskis