Hyppää pääsisältöön

20.6.2022

Jyväskylän kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmän VT4-Jyväskylän kohdan jatkoselvitykseen sekä antoi lausunnon työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija. Kuva Jaana Pinson

Ilmoitus luottamustoimen hoitamisesta vetäytymisestä

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jukka Hämäläinen 14.6.2022 antaman ilmoituksen, jossa hän ilmoittaa pidättäytyvänsä luottamustehtäviensä hoidosta 13.6.2022–12.8.2022 välisenä aikana. Taustalla on kaupungin saamien tietojen mukaan tieto siitä, että Hämäläinen on asetettu syytteeseen kunnianloukkauksesta.

Kaupunginjohtaja kertoi kaupungin kannasta asiaan kaupunginvaltuustolle 13.6.2022 järjestetyssä tiedonantotilaisuudessa. Kaupunginjohtaja totesi tuolloin, ettei kaupunki ryhdy toimenpiteisiin asian tiimoilta. Luottamushenkilö arvioi kuitenkin aina ensisijaisesti itse, voiko hän uskottavasti toimia luottamustehtävässään. Ilmoitus vetäytymisestä annetaan kaupunginhallitukselle, joka saattaa ilmoituksen valtuustolle tiedoksi.

Ohjausryhmän nimeäminen VT4-Jyväskylän kohdan jatkoselvitystä varten

Kaupunginhallitus perusti VT4-selvitystyölle ohjausryhmän ja nimesi sen jäsenet. Taustalla on valtatie 4:n parantaminen, josta kaupunginhallitus katsoi, että erityisesti Kankaan ja Seppälän alueelle kohdistuvat liikenteelliset vaikutukset ja niiden ratkaisut vaativat tarkempaa selvittämistä. Kaupunginhallitus linjasikin aiemmin keväällä lausuntoasiaa käsitellessään, että ennen lopullisen lausunnon antamista kaupunki haluaa vielä selvittää Tourulan nykyiseen eritasoliittymään tukeutuvaa vaihtoehtoa siten, että myös valtatien TEN-T-tasoisen parantamisen ehdot täyttyvät. Vaihtoehtoiset selvitykset tullaan asettamaan julkisesti nähtäville siten, että osalliset voivat hahmottaa liikenneverkon kokonaisuuden ja reittien muuttumisen.

Selvitystyötä ohjaa hallituksen nimeämä ohjausryhmä, johon kuuluvat: 
-    SDP: Pentti Mäkinen
-    KOK: Jaakko Selin
-    VIHR: Kaisa Peltonen
-    KESK: Aimo Asikainen
-    PS: Joni Parkkonen ja 
-    VAS: Kari Yksjärvi
Lisäksi kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajalle Juha Suonperälle ja kaupunginjohtajalle myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus kokouksiin. Ohjausryhmään kutsutaan lisäksi Väyläviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen nimeämät edustajat. Ohjausryhmään kutsutaan myös elinkeinoelämän näkökulman edustajina Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja ja Jyväskylän yrittäjien puheenjohtaja. 

Kokouksessa Kaisa Garedew esitti Jari Collianderin kannattamana, että ohjausryhmään nimetään Jyväskylän Minimanin toimitusjohtaja Jussi Nummelin. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 11-2. 

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Kaupunginhallitus antoi lausunnon työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevasta lakiluonnoksesta. Kaupunginhallitus kritisoi lausunnossaan sitä, että maan hallituksen esityksessä kunta voisi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa. 

Jyväskylän kaupunki ei kannata mallia, jossa työvoimapalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu tosiasiassa eriytetään toisistaan, vaan järjestämis- ja rahoitusvastuun tulee olla jokaisella kunnalla. Tällöin tehtävään liittyvät tulot ja menot kohdentuvat kunnalle. Samalla pystytään toteuttamaan uudistuksen keskeinen tavoite integroida työvoimapalvelut osaksi kunnan muita toimintoja asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Nykymuodossaan lakiluonnoksen kirjaukset tarkoittavat sitä, että työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään kuntien sijaan yhteistoiminta-alueille.

Kaupungin mukaan työllisyysalueen muodostavien kuntien tulisi saada sopia työvoimapalvelujen järjestämisvastuun toteuttamisesta kaikkia kuntalain mukaisia yhteistoimintamuotoja käyttäen. Lisäksi lakiluonnoksessa yhteistoiminnalle asetettu vaatimus yhtenäisestä työssäkäyntialueesta ja yli 20 000 henkilön työvoimapohjasta on suuressa osin maata toteutuskelvoton ja liian tarkkarajainen.

Kunnille siirtyvien työllisyyspalveluiden rahoittaminen täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta on kannatettavaa. Työllisyyspalveluiden rahoitus on lakiluonnoksen mukaan kokonaisuudessaan noin 700 miljoonaa euroa vuoden 2022 tason mukaisesti. Lakiesitystä tulee kaupungin mukaan täsmentää siten, että rahoitus kattaa kunnille tehtävistä aiheutuvat tosiasialliset kustannukset täysimääräisesti vuoden 2024 kustannustasoa vastaavasti.

Työvoimapalveluiden rahoituksen kohdentaminen kunnille tehtäisiin esityksen mukaisesti kahden kriteerin perusteella siten, että 30 % kohdennettaisiin laajan työttömyyden perusteella ja 70 % 18–64-vuotiaiden määrän perusteella. Lakiluonnosta tulee kaupungin mukaan muuttaa siten, että laajan työttömyyden perusteella kohdennettavan rahoituksen osuutta korotetaan vähintään 50 %:iin ja 18–64-vuotiaiden määrään perustuvaa rahoitusosuutta alennetaan vastaavasti. Rahoituskriteerien painoarvon muutos on perusteltua, sillä työllisyyspalveluiden julkinen rahoitus ja resurssit ovat työllisyystavoitteen saavuttamiseksi vaikuttavinta juuri korkean työttömyyden alueilla. 

Lakiluonnokseen sisältyvä kuntien työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentumisesta aiheutuvien kustannuksien kompensointi täysimääräisesti ja kuntakohtaisesti osana valtionosuusjärjestelmää on kannatettavaa. Esityksen mukaisesti kuntakohtainen tasaus perustuisi vuoden 2022 työttömyysturvakustannusten poikkileikkaustilanteeseen ja tasausta ei jälkikäteen tarkistettaisi. Tätä kohtaa lakiluonnoksessa tulee muuttaa siten, että kuntakohtaisen tasauksen määrässä huomioidaan vuosittain kuntien väestömäärän muutokset. Esitetyssä muodossa lakiluonnos ei ole yhdenvertainen kuntien välillä, sillä se käytännössä tarkoittaisi sitä, että väestöltään kasvavien kuntien tasaus olisi ennen pitkään alikompensoiva ja väestömäärältään supistuvien kuntien tasaus olisi puolestaan ylikompensoiva.

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi

Kaupunginhallitus antoi lausunnon työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevasta lakiluonnoksesta. Kaupunginhallituksen mukaan työnhakijoiden nykyistä laajemman opiskelun ja oman osaamisen kehittämisen mahdollistaminen työttömyysetuutta menettämättä on kannatettavaa.

Työttömyysturvatehtävät on kuntakokeilujen käynnistyessä jakaantuneet eri tahoille eikä kokeilukunnille alun perin annettu samoja valtuuksia kuin TE-toimistoille. Tämä on osoittautunut epäonnistuneeksi käytännöksi ja muutoksia vastuunjakoihin on tullut kokeilun kuluessa. Vastuu tulee olla siellä, missä asiakasprosessista vastataan. Tämä sujuvoittaa niin työnhakijoiden kuin työntekijöiden sekä etuuden maksajien toimintaa. 

Työnhakijoiden opiskeluun liittyvä työttömyysturvaprosessi on vaikeaselkoinen erityisesti työnhakijoille, mutta myös työntekijöille. Esitykseen sisältyvät muutosehdotukset selkeyttävät prosessia hieman, mutta kokonaisuus jää edelleen repaleiseksi ja sekavaksi; mitä ja milloin pitää ilmoittaa opinnoista, työvoimaviranomaisille, kuntiin, työttömyysetuuden maksajalle vai kaikille näille? Epätietoisuuden vähentämiseksi kaupunki esittää, että työnhakija tallentaa jatkossa tiedot suunnitteilla olevista opinnoista ja saa menettelyohjeet omavalmentajalta sekä opintojen alettua mahdollisen selvityspyynnön. Tämä vähentää kaupungin mukaan työnhakija-asiakkailta tulevia yhteydenottoja sekä sekaannuksia, kun asiakas pystyisi jo opintojen suunnitteluvaiheessa ennakoimaan esim. opintojen rahoituksiin liittyvät ratkaisut.

Jyväskylän Asumispalvelusäätiö sr:n lakkauttaminen

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki antaa Jyväskylän Asumispalvelusäätiölle luvan ryhtyä toimenpiteisiin säätiön lakkauttamiseksi. Samalla päätettiin, että tilitettävät loppuvarat kohdennetaan säätiön sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen eli ikääntyvien asumisen neuvontaan, ennakointiin ja varautumiseen.

Jyväskylän Asumispalvelusäätiö sr on perustettu 1988. Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on harjoittaa ja edistää kaikenlaista vanhusten ja eläkeläisten palveluun liittyvää harrastusta ja toimintaa Jyväskylän kaupungissa. 

Jyväskylän Asumispalvelusäätiö sr:n hallitus on kokouksessaan 30.5.2022 käsitellyt säätiön toiminnallista ja taloudellista tilannetta. Säätiön myytyä kiinteistön ei säätiölle tule enää tuloja, eikä säätiöllä ole enää mahdollisuutta toteuttaa säätiön sääntöjen mukaista toimintaa. Säätiön hallitus on päättänyt, että säätiö lakkautetaan ja säätiön jäljellä olevat varat siirretään Jyväskylän kaupungille säätiön sääntöjen mukaisesti

Säätiöllä ei ole kaupungille antolainoja eikä muita taloudellisia velvoitteita. Säätiön peruspääoma on 33 638 euroa, josta kaupungin osuus on 30 274 euroa. 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys vuosille 2022–2027

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen vuosille 2022-2027 ja lähetti sen tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Palveluverkon tarkastelussa huomioidaan alueellisen väestön kehityksen lisäksi lasten yhtenäisen kasvun- ja opinpolun mahdollistuminen muun muassa päiväkoti- ja koulutilakapasiteetin kunnon ja lasten tuen tarpeen näkökulmasta. Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy varhaiskasvatuksessa yksityisen palvelutuotannon osuuden alueittainen seuranta ja hallinta. Palveluverkkoa päivitetään vuosittain muutostarpeiden tunnistamiseksi ja ennakoitavuuden lisäämiseksi.  

Vaikka syntyneiden lasten määrä on ollut laskusuuntainen koko maassa, on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrä kasvanut. Vuonna 2022 yli 76 % 0–6-vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Määrän ennakoidaan kasvavan 78 %:iin seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen ja perhevapaiden uudistukset, varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen liittyvien suhdelukujen uudelleen määrittely sekä yleinen työllisyystilanne. 

Kortepohjan, Linnan ja Kulmakartanon päiväkodeissa toiminta päättyy kesän aikana. Kortepohjan päiväkodin lapset siirtyvät elokuussa aukeavaan uuteen Kortepohjan päiväkotikouluun. Linnan ja Kulmakartanon päiväkotien varhaiskasvatus- ja esiopetusikäiset siirtyvät 1.8.2022 alkaen muihin lähialueen päiväkoteihin. Haukkamäen päiväkodin pihapiiriin rakennetaan parhaillaan uutta laajennusosaa. Päiväkodin toiminta jatkuu normaalisti rakennusvaiheen ajan.  

Uusi Pohjanlammen päiväkoti valmistuu vuonna 2023. Rakennusvaiheen ajan Kuokkalan alueen varhaiskasvatus- ja esiopetusjärjestelyt toteutetaan olemassa olevilla ratkaisuilla. Esiopetusjärjestelyihin helpotusta saadaan Salmirantaan perustettavan päiväkodin avulla. Salmirannan kolmeen esiopetusryhmään lapset siirtyvät eri puolilta Kuokkalan aluetta. Vaajakosken alueella on aloittanut uusi yksityinen päiväkoti Punapaula ja Kauramäkeen avataan tilapäinen päiväkoti syksyllä 2022. 

Arto Lampilan (Pir.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite ihmislähtöisen digitalisaation edelläkävijäksi

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. 

Kaisa Peltosen (Vihr.) ja Ilona Helteen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite lisää liikenneturvallisuutta 30 km/h nopeusrajoituksilla

Asia palautettiin äänin 2-11 uudelleen valmisteltavaksi. Meri Lumela ja Arto Lampila jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 

Teemu Torssosen (Jyhy) valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin tulee irtisanoutua ELY-keskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta liittyen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi vastauksen Teemu Torssosen valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan kaupungin tulee irtisanoutua ELY-keskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyen. Aloitteen mukaan Jyväskylän kaupungin tulee olla sijoittamatta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuntaan aina siihen saakka, kunnes valtakunnan tasolla maahanmuuttopolitiikka ja ihmisten vastaanottaminen on parannettu niin, että maahanmuuton negatiiviset lieveilmiöt on minimoitu tai poistettu, eikä maahanmuuton seurauksena jyväskyläläiset joudu kohtaamaan lisääntynyttä rikollisuutta.

Vastauksessa todetaan, että Suomen valtio on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut pakolaisten vastaanottamiseen ja Jyväskylän kaupunki on edelleen ELY-keskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja kaupunginhallituksen päätöksen nojalla sitoutunut sijoittamaan pakolaisia kuntapaikoille. 

Aloitteessa mainittuja negatiivisia lieveilmiöitä torjutaan tehokkaimmin riittävillä ja oikein kohdennetuilla kotouttamistoimilla. Maahanmuuttajien rikollisuuden taustalla vaikuttaa samoja tekijöitä kuin valtaväestönkin. Turvallisuusongelmat kasautuvat yleisesti ottaen syrjäytymisen, sosiaalisen pahoinvoinnin ja moniongelmaisuuden ympärille. Riskitekijöitä sekä tekijäksi että kokijaksi joutumisessa ovat heikko sosioekonominen asema, ylisukupolvinen syrjäytyminen, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli ja päihteiden käyttö. Näitä tekijöitä vähennetään edistämällä työllisyyttä, koulutusta, osallisuutta, päihteettömyyttä sekä hyvinvointia ja terveyttä.

Vastauksena todetaan lisäksi, että Jyväskylän kaupungilla ei ole toimivaltaa vaikuttaa Suomen valtion ratifioimiin sopimuksiin tai valtakunnan tason maahanmuuttopolitiikkaan. On epätodennäköistä, että sopimuksesta irtautumisella olisi aloitteessa esitettyjä maahanmuuttopoliittisia muutosvaikutuksia.

Kaupunginhallituksen marraskuussa 2021 tekemässä vuotta 2022 koskevassa kuntapaikkapäätöksessä todetaan, että Jyväskylän kaupunki varautuu tarkastelemaan turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää, mikäli kansainvälinen ja/tai kansallinen tilanne sitä edellyttää.

Vammaispalvelujen selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan tiedoksiannon vammaispalveluiden tilanteesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on yhdessä vammaisneuvoston, vammaispalveluiden ja hyvinvointikoordinaattorin kanssa toteuttamassa asiakastyytyväisyyskyselyn, joka lähtee jokaiselle henkilökohtaisen avun ja hoitoavun piirissä olevalle asiakkaalle. Kyselyn vastausten pohjalta on tarkoitus järjestää syksyllä keskustelutilaisuus koskien henkilökohtaista apua. Taustalla on huhtikuussa esitetty Yleisradion MOT-ohjelma, jossa käsiteltiin kaupungin vammaispalvelujen toimintaa kotiin annettavien avustajapalvelujen näkökulmasta. 

------

Lisäksi hallitus antoi Keski-Suomen hyvinvointialueelle selvityksen täydennyksistä ja muutoksista koskien hyvinvointialueelle siirtyviä sopimuksia. Jyväskylän Messut Oy:n yhtiökokousasiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti samoin kuin sosiaaliasiamiehen selvitys sekä Jyväskylän kaupungin osallistuminen JyväsRiihen maaseudun LEADER-ohjelmaan ja kuntarahoitusosuuteen ohjelmakaudelle 2021-2027. 

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
 

Asiasanat: