Hyppää pääsisältöön

29.4.2022

Kuva
Mies seisoo vihreän mittauskopin edessä
Miltei 40 vuotta Jyväskylän kaupungin leivissä ollut ympäristötarkastaja Pekka Kupari tyhjentelee työpöytäänsä Rakentajantalolla. Askeleet vievät enää muutaman kerran Hannikaisenkadun ilmanlaadunmittauspisteelle ja asiakkaiden luo, ja mielessä siintävät jo vapaat Sallan maisemissa luonnon keskellä.

Hannikaisenkadun lisäksi Jyväskylän ilmaa mitataan Jyskän mittausasemalla.


Ympäristötarkastajan tehtävä on muuttunut vuosien varrella

Ympäristötarkastaja Pekka Kuparin työvuosiin on mahtunut monipuolisesti erilaisia ympäristösuojeluun liittyviä tehtäviä. Alkuvuosikymmeninä hän oli kaupungin ainoa ympäristöntarkastaja ja kierteli alueen yrityksissä ja erilaisissa tilaisuuksissa.

- Sittemmin työ on muuttunut enemmän toimistotyöksi. Olen saanut useampiakin työkavereita, eikä samalla tavalla ole tarvetta tehdä tarkastuksia kuin aiemmin. Yrityksissä tietoa ympäristöasioista on jo aika mukavasti.

- Silti pitäisin säännöllisiä tarkastuksia hyvänä edelleen. Niitä voisi tehdä vaikka toimiala kerrallaan. Yrittäjä saisi ajankohtaista tietoa ja voisi muuttaa toimintatapaansa tarkoituksenmukaisemmaksi. Ympäristön huomioimisellahan on tänä päivänä vaikutuksia imagoonkin, Pekka puntaroi tulevaisuutta.

Pekka on ollut tuttu näky myös koulujen oppitunneilla ja mediassa työuransa alkuvuosikymmenillä. Nykyään ympäristökasvatus on osa opetussuunnitelmaa ja medialla runsain määrin erilaisia tietolähteitä, mikä on vaikuttanut ympäristötarkastajankin työnkuvaan.

Asukkaat ovat entistä ympäristötietoisempia

Asenne ympäristöstä huolehtimiseen on muuttunut vuosien varrella.

- Nykypäivänä asukkaat ja yritykset ovat entistä ympäristötietoisempia, ja esimerkiksi asenne jätteiden lajitteluun on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi, Pekka kiittelee.

Ympäristöalan lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, ja tiedon tarvetta ihmisillä on edelleen. Esimerkiksi nyt kun valtio tukee pientalojen öljylämmitysjärjestelmän poistamista ja korvaamista muilla lämmitysmuodoilla, monia kiinnostaa, mitä vanhalle öljysäiliölle tulee tehdä. Ne tulee pääsääntöisesti poistaa maan alta ja toimittaa eteenpäin asian mukaisesti hävitettäväksi.

- Tiedon jakaminen kuntalaisille ja yrityksille on edelleen tärkeää, Pekka toteaa. – Ihmiset ottavat paljon yhteyttä ja kyselevät esimerkiksi ilmanlaadusta. Aika paljon saan myös ilmoituksia ympäristöön jätetyistä jätteistä.

Ilma on Jyväskylässä puhdasta

- Aikoinaan mittauspisteellä käytiin päivittäin, mutta nykyään enää silloin tällöin lähinnä vaihtamassa suodattimia. Ilmanlaadun tarkkailu on silti ollut jokapäiväinen osa työtäni, Pekka kuvailee.

Mittauspisteellä mitataan tuulen nopeutta, ilman kosteutta, lämpötilaa ja pienhiukkasten määrää. Seurannassa on mukana 15 ilmansaastetta. Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kun on luovuttu raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä. Muutama vuosikymmen sitten mittauksissa keskityttiin rikin, typen ja hiilidioksidin määrään teollisuuden päästöjen takia, mutta nykyisin painopiste on siirtynyt enemmän liikenteen aiheuttamiin ilmansaasteisiin.

- Nykyään ilmanlaatu on Jyväskylässä pääsääntöisesti hyvä. Se on heikkoa yleensä vain keväisin katupölyn aikaan, Pekka iloitsee.

Kuva
Mies seisoo mittauspisteellä. Hyllyllä on mittauslaitteita.

Mittauslaitteet ovat tulleet Pekalle tutuiksi.


Valinnat vaikuttavat jälkipolvien elämään

Ympäristönsuojelu ei ole Pekalle pelkkä työ, vaan vaikuttaa omaan arkeenkin. Hänellä on esimerkiksi tapana keräillä maastossa kulkiessaan roskia. Etenkin muoviroskat hän usein nappaa mukaansa ja vie keräykseen.

- Meistä jokainen voi miettiä omia hankintojaan ja tekemisiään ja peilata niitä jälkipolvien elämään, Pekka pohdiskelee. – Sen mukaan mikä itse kullekin on mahdollista. Kaikkien ei tarvitse sännätä sähköautoa ostamaan, hän painottaa.

Jatkossa eläkepäivien alkaessa hän liikkuu yhä enemmän pohjoisen suunnalla Sallassa, jossa häntä odottaa saunamökki ja asuntovaunu joen varressa.

- Tykkään liikkua luonnossa, ja Lapissa minua viehättää elämänmenon rauhallisuuskin, hän toteaa.


Teksti ja kuvat: Päivi Pelkonen

Asiasanat: