Hyppää pääsisältöön

21.2.2022

Jyväskylän kaupunginvaltuusto äänesti peräti 17 kertaa kaupunkistrategiasta hyväksyen sen kuitenkin lopulta kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Lisäksi valtuusto teki periaatepäätöksen siitä, että Jyväskylää johtaa myös tulevaisuudessa kaupunginjohtaja.
Kuva
Jyväskylän kaupungintalon valtuustosali. Kuva Laura Onali

Kaupunkistrategia: Jyväskylä on tulevaisuudessa kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän päivitetyn kaupunkistrategian vuosille 2022–2025. Visiossaan Jyväskylä ilmaisee halunsa olla kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Missiona eli kaupungin perustehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ovat inhimillisyys, rohkeus, avoimuus, vastuullisuus ja turvallisuus.

Strategiatyötä edistetään neljän kärkiteeman kautta. Tuttuja teemoja kaupungin aiemmasta strategiasta ovat resurssiviisaus ja liikuntapääkaupunki -kokonaisuudet sekä elinvoiman edistäminen. Uusi kärki on koulutus- ja kulttuurikaupunki kokonaisuus, jossa nostetaan esille kansainvälisesti arvostetun koulutuksen ja ainutlaatuisen kulttuurin merkitys Jyväskylälle. 

Strategiassa kärkiteemat on avattu kuvaamalla ne keskeiset toimenpiteet, joilla tavoitetta kohti tullaan valtuustokaudella menemään. Lisäksi on avattu ne mittarit, joilla toimenpiteiden onnistumista arvioidaan. 

Strategia hyväksyttiin 17 äänestyksen jälkeen

Strategia hyväksyttiin 17 äänestyksen jälkeen. Osa muutosesityksistä oli samoja, joista äänestettiin jo kaupunginhallituksen käsittelyssä. Esitykset on esitetty alla strategialuonnoksen mukaisessa sivujärjestyksessä. 

Sivu 3

  • Petteri Muotka (KD) esitti Marika Visakorven (KD) ja Matleena Käpin (VAS) kannattamana, että visioon lisätään sana kestävästi, jolloin visio olisi muotoa: Jyväskylä on kestävästi kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 37-29 ja 1 tyhjä. 

Sivu 7

  • Petteri Muotka (KD) esitti Tapani Mäen (PS) ja Kaisa Garedewin (PS) kannattamana, että strategiakärjen Koulutus- ja kulttuurikaupunki kohtaan yksi (Innostava ja kannustava kasvatuksen ja koulutuksen polku asukkaiden elinikäiseen oppimiseen) lisätään teksti: Teemme hyvää yhteistyötä perheiden kanssa ja tuemme koteja kasvatustehtävässä. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 43-22 ja 2 tyhjää. 
  • Petteri Muotka (KD) esitti mm. Kaisa Garedewin (PS) kannattamana samassa kohdassa (Innostava ja kannustava kasvatuksen ja koulutuksen polku asukkaiden elinikäiseen oppimiseen) mittarin ”Varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee vuosittain 0,5 % (lähtöarvo vuonna 2021 83,6 %)” poistamista. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.
  • Kolmantena muutosesityksenä ko. kohtaan Essi Rantanen (KESK) esitti Ilse Weijon (KESK) kannattamana tekstilisäystä "Kaupunki tukee myös kotona tapahtuvaa hoitoa". Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 41-24 ja 2 tyhjää.
  • Ilona Helle (VIHR) esitti mm. Ira Vainikaisen (VAS) ja Meri Lumelan (VIHR) kannattamana kärjen Koulutus- ja kulttuurikaupunki kohdan kolme Kasvatuksen ja koulutuksen huippuammattilaisten osaamiskeskittymä alle seuraavia mittareita: ”Henkilökunnan täydennys- ja lisäkoulutukseen käytetyt eurot/hlö/vuosi” ja ”Henkilökunnan sairaspoissaolot vähentyvät. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön sairaspoissaolot keskimäärin / hlö /vuosi”. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 34-33. 

Sivu 9

  • Ira Vainikainen (VAS) esitti mm. Sirkku Ingervon (VAS) kannattamana, että kärjen Elinvoiman kaupunki alussa olevan yleistekstin alaotsikko ”Yritysten kasvun ja elinkeinoelämän vauhdittaja” muutetaan muotoon ”Huippuluokkaisia palveluita asukkaille ja yrityksille”. Lisäksi kehystekstin ensimmäinen lause ”Vetovoimaisena kaupunkina vauhditamme yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä” muutetaan muotoon “Vetovoimaisena kaupunkina houkuttelemme uusia osaajia ja kehitämme asukasviihtyisyyttä”. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 60-7.

Sivu 10

  • Joni Parkkonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana kärjen Elinvoiman kaupunki kohtaan yksi Työllisyyden vahvistaminen tekstin ”Lyhennämme työttömyysajan kestoa ja edistämme vieraskielisten työllistymistä" muuttamista muotoon: ”Lyhennämme työttömyysajan kestoa kaikissa ikäryhmissä”. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 55-12. 
  • Joni Parkkonen (PS) esitti lisäksi Janne Luoma-ahon (PS) kannattamana samaan kohtaan tekstin ”Alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllisyysaste nousee” muuttamista muotoon ”Alle 30-vuotiaiden työllisyysaste nousee”. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 55-12. 

Sivu 11

  • Joni Parkkonen (PS) esitti Kaisa Garedewin (PS) kannattamana kärjen Elinvoiman kaupunki kohdan neljä Kasvava ja saavutettava maakunnan keskuskaupunki mittarin ”Kaupungin väestömäärä kasvaa 1 % vuodessa muuttamista” muotoon ”Kaupungin väestömäärä kasvaa 1% vuodessa syntyvyyden, maan sisäisen muuttoliikkeen ja sellaisen maahanmuuton kautta, joka on kaupungin taloutta ja turvallisuutta vahvistavaa.” Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 55-12.  

Sivu 15

  • Timo Lehtonen (PS) esitti Janne Luoma-ahon (PS) ja Kaisa Garedewin (PS) kannattamana kärjen Resurssiviisas kaupunki alun yleisteksin kirjauksen ”Tavoittelemme pitkäjänteisesti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä, ylikulutuksettomuutta ja kestävää hyvinvointia. Hiilineutraali kaupunki olemme vuonna 2030” muuttamista muotoon ”Tavoittelemme pitkäjänteisesti jätteettömyyttä, ylikulutuksettomuutta ja kestävää hyvinvointia.” Esitys hävisi äänestyksessä äänin 55-12.

Sivu 16

  • Kärjen Resurssiviisas kaupunki kohtaan kaksi Jyväskylä on hiilineutraali 2030 Ilona Helle (VIHR) esitti mm. Meri Lumelan (VIHR) kannattamana uutta mittaria: ”Hiilinielujen kasvu”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 46-21.
  • 12.    Timo Lehtonen (PS) esitti Kaisa Garedewin (PS) kannattamana että samaisesta kohdasta kaksi (Jyväskylä on hiilineutraali 2030) poistetaan teksti ”Jyväskylä on hiilineutraali vuonna 2030. Ilmastopäästöt minimoidaan ja jäljelle jääneet päästöt kompensoidaan ensisijaisesti hiilinielujen avulla”. Lisäksi kohdasta esitetyt mittarit haluttiin poistaa. Tekstiin esitettiin uutta muotoilua: ”Jyväskylän hiilineutraalisuustoimet etenevät teknologisen kehityksen määrittelemässä aikataulussa ja siten, että toimenpiteistä ei aiheudu kotitalouksille, yrityksille eikä kaupungille ylimääräisiä kustannuksia tai haittoja.” Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 54-13.
  • Ira Vainikainen (VAS) esitti Sirkku Ingervon (VAS), Ilona Helteen (VIHR) ja Matleena Käpin (VAS) kannattamana, että kärjen Resurssiviisas kaupunki kohtaan kolme Luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen lisätään teksti: Luontoarvojen heikentymisen trendi pysäytetään ja luonnon monimuotoisuus käännetään kasvuun. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 45-22.  
  • Samaan kohtaan kolme (Luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen) Ilona Helle (VIHR) esitti mm. Meri Lumelan (VIHR) kannattamana mittarin ”Suojeltujen metsien ja soiden osuus kaupungin metsien kokonaispintaalasta on 17 %” muuttamista ja laajentamista muotoon: ”Suojeltujen metsien ja soiden osuus kaupungin metsien kokonaispinta-alasta, %. Ennallistettujen elinympäristöjen pinta-ala (ha)”. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 46-21.
  • Resurssiviisas kaupunki kärjen alle kohtaan neljä Resurssiviisas kulutus ja kiertotalous Ira Vainikainen (VAS) esitti Sirkku Ingervon (VAS) kannattamana tekstilisäystä: Kunnioitamme planeetan kantokyvyn rajoja kaikessa toiminnassamme. Pyrimme luonnonvarojen kulutuksessa globaalisti kestävälle tasolle. Kannustamme asukkaita kulutuksen vähentämiseen ja ympäristöystävällisiin valintoihin. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 46-21.  
  • Samaan kohtaan (Resurssiviisas kulutus ja kiertotalous) Ilona Helle (VIHR) esitti mm. Meri Lumelan (VIHR) kannattamana tekstilisäystä: ”Pienennämme ruokahävikin määrää. Lisäämme lähi-, kasvis- ja luomuruuan määrää.” Lisäksi esitettiin uutta mittaria: Elinkaari- ja/tai ympäristönäkökohdat valintakriteereissä huomioivien hankintojen määrä. Kasvisruuan ja hävikin osuudet Kylän Kattauksessa tuotetusta ruuasta. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 45-22.

Sivu 17

  • Lisäksi Ilona Helle (VIHR) esitti mm. Meri Lumelan (VIHR) kannattamana, että Strategian toimeenpano ja seuranta -otsikon alle viimeiseksi kappaleeksi lisätään uusi tekstikohta: Strategiatyötä toteutetaan poikkihallinnollisen ohjelmatyön kautta. Strategian kärjille, koulutus ja kulttuuri, resurssiviisaus sekä elinvoima, perustetaan ohjelmatyöryhmät, jonka kokoonpanossa on luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 46-20 ja 1 tyhjä

Päätöksestä jätettiin lukuisia eriäviä mielipiteitä. 

Jyväskylä jatkaa kaupunginjohtajamallilla

Kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen siitä, että kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan kaupunginjohtajamallin pohjalta. 

Periaatepäätös on ajankohtainen, sillä Jyväskylän nykyisen kaupunginjohtaja Timo Koiviston kahdeksan vuoden määräaikainen virkakausi päättyy huhtikuussa 2023. Jotta uusi rekrytointiprosessi voidaan käynnistää syksyllä 2022, valtuusto teki etupainotteisesti periaatepäätöksen siitä, haetaanko Jyväskylään jatkossa kaupunginjohtajaa vai otetaanko kaupungissa käyttöön niin sanottu pormestarimalli. 

Suomessa kuntaa voi kuntalain mukaisesti johtaa joko kunnan- tai kaupunginjohtaja tai valtuuston päätöksellä myös pormestari. Mallien ero on siinä, erotetaanko operatiivinen ja poliittinen johtaminen toisistaan. Perinteinen malli Suomessa on, että operatiivisesta johtamisesta vastaa virkasuhteinen kaupunginjohtaja, joka otetaan virkaan joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Kaupunginjohtaja on ammattijohtaja, jolla on pätevyys organisaation operatiiviseen ja strategiseen johtamiseen.

Pormestarimallissa kaupunkia johtaa valtuuston valitsema ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva pormestari, joka valitaan poliittisin perustein. Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö, joka kuntalain mukaan voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Suurista kaupungeista pormestarimalli on käytössä Helsingissä, Tampereella ja Turussa.  

Valtuuston tekemä periaatepäätös luo pohjaa myös kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiselle hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Tulevasta kaupunkiorganisaatiosta sekä sen johtamisjärjestelmästä tehdään ensimmäinen esitys kevään aikana.  Varsinaiset päätökset kaupungin toiminnan organisoinnista tuodaan päätöksentekoon syksyllä 2022, jotta johtamismallit ovat selkeät vuoden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtyessä kaupungilta hyvinvointialueen järjestettäviksi vuoden 2023 alussa. 

Keskustelun aikana Tapani Mäki esitti Kauko Isomäen ja Joni Parkkosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Asian esittelyä päätettiin kuitenkin jatkaa äänin 57-9 ja 1 tyhjä. Keskustelun aikana asiaan ei tehty muutosesityksiä, joten asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. 

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n lainojen takausten uusiminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle. Omavelkainen takaus menee enintään 18 565 000 euron lainan pääoman ja korkojen sekä mahdollisten viivästysseuraamusten, perimiskulujen ja muiden lainan liitännäiskulujen takaisinmaksamisen vakuudeksi 10 vuodeksi. Lainan takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n edellytetään panttaavan takauspääoman määrästä takauksen vastavakuudet.

Paviljonkirakennuksen ostaminen Jyväskylän Paviljonkisäätiöltä

Kaupunginvaltuusto päätti ostaa Jyväskylän Paviljonkisäätiöltä Paviljonkirakennuksen ja valtuutti kiinteistöjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia. Kiinteistökaupan taustalla on kaupungin vuoden 2022 talousarvio, johon on kirjattu, että kaupunki suunnittelee Paviljongin Wilhelm-salin akustointia kaupunginorkesterin konsertti- ja harjoituskäyttöön. Lisäksi Paviljongin tiloja aiotaan hyödyntää kaupunginteatterin väistötilana. 

Talousarvioon kirjattujen Sinfonian ja kaupunginteatterin muutosinvestointien lisäksi Paviljongin tilat vaativat pitkällä aikavälillä myös muita korjausinvestointeja. Investointien rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi on etsitty vaihtoehtoja Paviljongin omistus- ja hallintorakenteen osalta. Selvityksessä on päädytty siihen, että kaupunki ostaa Paviljonkirakennuksen Tilapalvelun taseeseen Jyväskylän Paviljonkisäätiöltä sen kirjanpitoarvolla 14,3 miljoonaa euroa. Kauppahinnalla Paviljonkisäätiö maksaa säätiön velat rahoittajille (noin 6 miljoonaa euroa) ja kaupungin säätiölle myöntämän antolainan kaupungille (noin 5 miljoonaa euroa). Lisäksi Paviljonkisäätiö maksaa Jyväskylän Messut Oy:lle velkavastuut (noin 4 miljoonaa euroa). Samalla Messut Oy maksaa kaupungille takaisin kaupungin yhtiölle myöntämän antolainan 0,757 miljoonaa euroa. Järjestelyn rahoituksellinen nettovaikutus kaupungille on siten noin 8,5 miljoonaa euroa.

Jyväskylän Paviljonkisäätiö on kaupungin määräysvallassa oleva kaupunkikonserniin kuuluva säätiö. Säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän seudun taloudellista kehitystä parantamalla Paviljongin messu-, kongressi- ja kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä Paviljongin kiinteistöä. Säätiö on rakennuttanut ja omistaa Paviljonkirakennuksen (n. 32 000 m2). 

Kauppakulman asemakaavan muutos sekä tonttijaon ja rakentamistapaohjeen hyväksyminen asemakaavan yhteydessä 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kauppakulman asemakaavan muutosehdotuksen 1.12.2021 tarkistetussa muodossa. Lisäksi valtuusto hyväksyi asemakaavan muutokseen liittyvän rakentamistapaohjeen ja sitovan tonttijaon.

Kauppakulman kortteliin on tarkoitus rakentaa 8- ja 12-kerroksisia kerrostaloja sekä julkista kaupunkitilaa. Uudisrakentaminen sijoittuisi tontin rakentamattomille osille Vapaudenkadun varteen sekä nykyisen kauppakeskuksen kohdalle Väinönkadun varteen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan keskustan kehittämishankkeen ja keskustavision tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on myös mahdollistaa liikerakentaminen tontille. Keskeisenä tavoitteena on yhteensovittaa täydennysrakentaminen arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja keskustan kaupunkikuvaan.

Suunnittelualueella Kauppakadun varressa sijaitsee 1929 valmistunut neljäkerroksinen liike- ja toimistorakennus (Osuuskauppa Mäki-Matin konttori), Väinönkadun varressa sijaitsee 1960 valmistunut ja sen jälkeen useasti laajennettu ja muutettu Kauppakulman kaksikerroksinen kauppakeskus. Suunnittelualue rajautuu kahdelta sivulta kävelykatuun (Kauppakatu ja Väinönkatu) ja ajoneuvoyhteys alueelle on Vapaudenkadulta. Vapaudenkadun varteen laajalle alueelle on toteutettu asfaltoitua maantasopysäköintiä. Koko suunnittelualue on rakennettua Vapaudenkadun varren pientä (n. 280 m²) kasvillisuusaluetta lukuun ottamatta. Kävelykadun laajennus Väinönkadulle on valmistunut syksyllä 2019. Suunnittelualueen vieressä Väinönkadun toisella puolella sijaitsee rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla suojeltu Alvar Aallon suunnittelema Työväentalo.

Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite tuulivoimarakentamisen ympäristöluvanvaraisuudesta Jyväskylässä

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöön tuulivoimakaavoitusta ohjaavan suosituksen, jossa tuulivoimarakentamiselta vaaditaan ympäristölupa. 

Kaupungin vastauksessa todetaan muun muassa, että toiminnanharjoittajan velvollisuutta hakea toiminnalleen ympäristölupaa arvioidaan ympäristönsuojelulain perusteella. Lupaa voidaan tuulivoimaloiden osalta vaatia naapuruussuhdehaitan perusteella, jos toiminnasta aiheutuu tai saattaa aiheutua naapuruussuhdelain kohtuutonta rasitusta. Naapuruussuhdelain mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistölle asuvalla tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. 

Mikäli Jyväskylän kaupunki ympäristönsuojelulain säännöksistä poiketen edellyttäisi tuulivoimalalta kaikissa tapauksissa ympäristölupaa, muodostaisi se valitusperusteen toiminnanharjoittajalle niissä tapauksissa, joissa lupakynnys ei naapuruussuhdehaitan perusteella ympäristönsuojelulain mukaan ylity. Näin ollen ympäristöluvan tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti ja käytettävissä olevan selvityksen perusteella. 

Kokouksessa Heidi Rentola esitti Jari Collianderin kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava ponsi: Tuulivoimaloiden koko ja teho ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Tuulivoimarakentamista koskeva ohjeistus ja lainsäädäntö ovat osin vanhentuneita. Tämä tuottaa erityisen vastuun tuulivoiman kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin laadulle. Tuulivoimaloiden vaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä esimerkiksi siksi, ettei kaavoitusvaiheessa voida tietää, millainen koneisto voimaloihin tullaan asentamaan. Tuulivoimahankkeiden valmistelussa on tärkeää ennakoida ongelmat, joihin puuttuminen ilman ympäristöluvassa määriteltyä seurantaa ja valvontaa olisi vaikeaa. Sekä kaavoitusvaiheessa että ympäristöluvan tarpeen arvioinnissa tulee muistaa varovaisuusperiaate. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 43-24 eikä pontta siten lisätty päätökseen. 

Eron myöntäminen Jasmine Revolle (SDP) sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä

Kaupunginvaltuusto myönsi Jasmine Revolle eron sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Riikka Rantasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171