Hyppää pääsisältöön

14.2.2022

Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian muutamilla teksti- ja mittaritarkennuksilla. Lisäksi hyväksyttiin periaatepäätös kaupunginjohtajamallista. Molemmat asiat etenevät kaupunginvaltuustoon käsittelyyn 21.2.2022.
Kuva
Talvinen kaupunkimaisema Harjun laelta kuvattunna Kuokkalan suuntaan. Kuva Riikka Kaakkurivaara

Jyväskylän kaupunkistrategia valtuustoon

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Jyväskylän päivitetyn kaupunkistrategian vuosille 2022–2025. Kaupunginvaltuustolle esitettävässä strategialuonnoksessa Jyväskylä ilmaisee halunsa olla tulevaisuudessa kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki (visio). Missioon hyväksyttiin yksimielinen muutos, jonka mukaan edistämme kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimintaa ohjaavat arvot ovat strategialuonnoksessa inhimillisyys, rohkeus, avoimuus, vastuullisuus ja turvallisuus.

Kasvavaa ja kansainvälistä sivistyskaupunkia tavoitellaan strategialuonnoksessa neljän kärjen kautta. Tuttuja teemoja kaupungin aiemmasta strategiasta ovat resurssiviisaus ja liikuntapääkaupunki -teemat sekä elinvoiman edistäminen. Uutena kärkenä kaupunginvaltuustolle esitetään koulutus- ja kulttuurikaupunki -teemaa, jossa nostetaan esille kansainvälisesti arvostetun koulutuksen ja ainutlaatuisen kulttuurin merkitystä Jyväskylän tulevaisuudelle. 

Tarkennukset strategialuonnokseen syntyi osin yksimielisesti ja osin äänestysten kautta

Strategian neljän kärjen alla on lukuisia toimenpiteitä, joihin kaupunginhallitus teki kokouksessaan sekä sanallisia tarkennuksia, mittarimuutoksia ja sisältöehdotuksia. 

Strategian alkuun kirjattuun kehystarinaan tehtiin yksimielinen muutos, jonka mukaan vetovoimaiset korkeakoulut ja vahva toisen asteen koulutus rakentuvat tasokkaalle perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle muodostaen yhdessä sivistyskaupungin kivijalan. (Aiempi teksti oli kirjattu suppeampaan muotoon korkeakoulut ja vahva toisen asteen koulutus ovat kaupunkimme kivijalka.)

Kehystekstiin tehtiin myös Heidi Rentolan esittämä ja Jari Collianderin ja Pentti Mäkisen kannattamana tekstimuutos: Kaupunkimme palveluiden perusta on asukkaidemme hyvinvoinnin edistäminen. Jyväskylä on monipuolinen kaupunki, jossa saa nauttia vilkkaasta kaupunkikeskustasta, yhteisöllisestä lähiöistä tai elävästä maaseudusta. Tuemme kuntalaisten vapautta rakentaa itsensä näköistä arkea ja kuljemme tarvittaessa rinnalla eri elämänvaiheissa riippumatta siitä, mitkä ovat asukkaan taustat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Ylläpidämme myös ekologista elinympäristöä, jossa on tilaa ja aikaa pysähtyä niin itsensä kuin luonnonkin äärelle. Muutos hyväksyttiin kehystekstiin äänin 11-2. 

(Aiemmassa tekstissä muotoilu oli suppeampi: Kaupunkimme palveluiden perusta on asukkaidemme hyvinvoinnin edistäminen. Tuemme ja kuljemme tarvittaessa rinnalla eri elämänvaiheissa riippumatta siitä, mitkä ovat asukkaan taustat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Ylläpidämme myös ekologista elinympäristöä, jossa on tilaa ja aikaa pysähtyä niin itsensä kuin luonnonkin äärelle.)

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana kohtaan Innostava ja kannustava kasvatuksen ja koulutuksen polku asukkaiden elinikäiseen oppimiseen mittarin varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee vuosittain 0,5% (lähtöarvo vuonna 2021 83,6%) muuttamista muotoon: Kaupunki tukee myös kotona tapahtuvaa hoitoa. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 9-4. 

Meri Lumela esitti samaan kohtaan Irma Hirsjärven ja Arto Lampilan kannattamana uuden mittarin Kaupunki sijoittuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursoinnissa viiden parhaan joukkoon asukaslukuun suhteutettuna Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa lisäämistä. Uusi mittari hyväksyttiin strategialuonnokseen äänin 9-4. 

Kohtaan Kasvatuksen ja koulutuksen huippuammattilaisten osaamiskeskittymä Meri Lumela esitti Arto Lampilan kannattamana seuraavia lisäyksiä mittareihin: 
-    Henkilökunnan täydennys- ja lisäkoulutukseen käytetyt eurot/hlö/vuosi.  
-    Henkilökunnan sairaspoissaolot vähentyvät. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön sairaspoissaolot keskimäärin / hlö /vuosi. 
Lisäykset mittareihin hävisivät kuitenkin äänestyksessä äänin 8-5. 

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana kohtaan Kulttuuritilojen ja kiinnostavien kulttuuriympäristöjen edelläkävijyys kohdassa lause Kulttuuri-investointien kehitys valtuustokaudella muutetaan muotoon Kulttuuri-investointien maltillinen kehitys valtuustokaudella. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 10-3. 

Irma Hirsjärvi esitti Arto Lampilan kannattamana kohtaan Valovoimaisen taiteen ja kulttuurin kehittäjä, että lause verkostoyhteistyöllä edistetään kulttuuritoimijoiden riippumattomuutta julkisesta rahoituksesta muutetaan muotoon: Edistämme kulttuuripalvelujen, taiteen vapaan kentän ja kulttuurin ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä sekä kumppanuussopimuksia. Lisäksi mittareihin esitettiin lisäys: Ulkoinen hanke- ja projektirahoitus lisääntyy verkostoyhteistyöllä. Esitys voitti äänestyksessä pohjaesityksen äänin 8-5 ja lisättiin siten strategialuonnokseen.   

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana kohtaan Työllisyyden vahvistaminen lauseen: Alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllisyysaste nousee muuttamista muotoon Alle 30-vuotiaiden työllisyysaste nousee. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksen äänin 11-2. 

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana kohdan Kasvava ja saavutettava maakunnan keskuskaupunki mittarin Kaupungin väestömäärä kasvaa 1 % vuodessa muuttamista muotoon Kaupungin väestömäärä kasvaa 1% vuodessa syntyvyyden, maan sisäisen muuttoliikkeen ja sellaisen maahanmuuton kautta, joka on kaupungin taloutta ja turvallisuutta vahvistavaa. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 11-2. 

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana kohdan Resurssiviisas kaupunki kirjauksen Tavoittelemme pitkäjänteisesti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä, ylikulutuksettomuutta ja kestävää hyvinvointia. Hiilineutraali kaupunki olemme vuonna 2030 muuttamista muotoon Tavoittelemme pitkäjänteisesti jätteettömyyttä, ylikulutuksettomuutta ja kestävää hyvinvointia. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Kaisa Garedew esitti Janne Luoma-ahon kannattamana, että toimenpidekohdasta Jyväskylä on hiilineutraali poistetaan teksti Jyväskylä on hiilineutraali vuonna 2030. Ilmastopäästöt minimoidaan ja jäljelle jääneet päästöt kompensoidaan ensisijaisesti hiilinielujen avulla. Lisäksi esitettiin poistettavan kasvihuonepäästöjä koskeva mittari. Tekstiin esitettiin samalla lisäystä: Jyväskylän hiilineutraalisuustoimet etenevät teknologisen kehityksen määrittelemässä aikataulussa ja siten, että toimenpiteistä ei aiheudu kotitalouksille, yrityksille eikä kaupungille ylimääräisiä kustannuksia tai haittoja. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2, eikä muutoksia siten tehty strategialuonnokseen. 

Kohtaan Luontoympäristön monimuotoisuuden turvaaminen Meri Lumela esitti Arto Lampilan kannattamana uutta mittaria: Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta / kokonaispinta-alasta %. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 10-3 ja jäi strategialuonnoksen ulkopuolelle.

Kaisa Garedew, Janne Luoma-aho ja Meri Lumela jättivät asiasta eriävät mielipiteet. 

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Jyväskylä jatkaa kaupunginjohtajamallilla

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan kaupunginjohtajamallin pohjalta. 

Taustalla on nykyisen kaupunginjohtaja Timo Koiviston kahdeksan vuoden määräaikainen virkakausi, joka päättyy huhtikuussa 2023. Jotta uusi rekrytointiprosessi voidaan käynnistää syksyllä 2022, tehdään jo etupainotteisesti periaatepäätökset siitä, haetaanko Jyväskylään jatkossa kaupunginjohtajaa vai otetaanko kaupungissa käyttöön niin sanottu pormestarimalli. 

Suomessa kuntaa voi kuntalain mukaisesti johtaa joko kunnan- tai kaupunginjohtaja tai valtuuston päätöksellä myös pormestari. Mallien ero on siinä, erotetaanko operatiivinen ja poliittinen johtaminen toisistaan. Perinteinen malli Suomessa on, että operatiivisesta johtamisesta vastaa virkasuhteinen kaupunginjohtaja, joka otetaan virkaan joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Kaupunginjohtaja on ammattijohtaja, jolla on pätevyys organisaation operatiiviseen ja strategiseen johtamiseen.

Pormestarimallissa kaupunkia johtaa valtuuston valitsema ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva pormestari, joka valitaan poliittisin perustein. Pormestari on päätoiminen luottamushenkilö, joka kuntalain mukaan voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Suurista kaupungeista pormestarimalli on käytössä Helsingissä, Tampereella ja Turussa.  

Valtuustoon etenevällä periaatepäätöksellä kaupunginjohtaja- tai pormestarimallista määritellään myös muun kaupungin johtamisjärjestelmän tulevaisuutta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Mikäli valtuusto päättää, että Jyväskylä jatkaa kaupunginjohtajamallilla, myös muusta vuoden 2023 alussa aloittavasta organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä tehdään esitys huhtikuun aikana. Varsinaiset päätöksen kaupungin toiminnan organisoinnista tehdään syksyllä 2022, jotta toimintamallit ovat selkeät vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtyessä kaupungilta hyvinvointialueen järjestettäviksi. 

Keskustelun aikana Janne Luoma-aho esitti Kaisa Garedewin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 11-2.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501