Hyppää pääsisältöön

12.2.2021

Jyväskylän seutukunta säilytti asemansa Suomen yritysystävällisimpien alueiden joukossa, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta.
Kuva
Talvinen maisema Innovasta

Jyväskylän seutu sijoittui 25 seudun vertailussa kuudenneksi ja suurten kaupunkien joukossa kolmas Turun ja Helsingin jälkeen. Yritykset arvioivat kaupungin kuntapäättäjien elinkeinopolitiikkaa maan keskitasoa selvästi myönteisemmin ja seudun tulokset olivat lähes joka indikaattorilla mitattuna maan keskiarvoja paremmat.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta ja valottaa, kuinka hyvän toimintaympäristön alueet tarjoavat paikallisille yrityksille sekä nostaa esille alueen vahvuuksia ja kehityskohteita. Kuntarankingin vertailussa oli yhteensä 25 seutua. Jyväskylän seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Yleisesti ottaen yritysten kriittisyys kuntapäättäjiä kohtaan on lisääntynyt ja koronavuosi näkyy tutkimuksen tuloksissa. Jyväskylän seudun tuloksia voidaan pitää kuitenkin erittäin hyvänä, sillä Jyväskylän tuloksissa yritysten näkemykset eivät ole muuttuneet negatiivisempaan suuntaan, vaan Jyväskylän tulokset olivat lähes joka indikaattorilla mitattuna maan keskiarvoja paremmat ja yleistä yritysilmapiiriä pidettiin erittäin positiivisena.

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Kunnan elinkeinopolitiikka ja yritysilmapiiri hyvää, kehitettävää yrityspalveluiden tasapuolisuudessa ja julkisissa hankinnoissa

Kuudes sija kertoo, että Jyväskylän seutukunta jatkaa Kuntarankingin kärjen tuntumassa. Alueen yritykset arvioivat kotikuntansa harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa ja paikallista yritysilmapiiriä aiempaa myönteisemmin. Sen sijaan mielipiteet olivat hieman edelliskertaa kriittisempiä kysyttäessä maantieteellisen sijainnin sopivuudesta yritystoimintaan. Tätä tulosta selittää osaltaan kuitenkin se, että muilla alueilla arviointi sijainnista on mennyt parempaan suuntaan. Lisäksi sijoitus heikentyi seutujen yrittäjyysaktiivisuuden vertailussa.

Jyväskylän seudulla nähdään samaa ilmiötä, joka pätee yleisemminkin Suomessa: useimpien kehyskuntien kuntapäättäjät saivat yrityksiltään selkeästi positiivisempaa palautetta verrattuna keskuskaupungin saamiin arvioihin.

Jyväskylän seudun suhteelliset vahvuudet:

  • Yrityksistä 49 prosenttia piti oman kunnan elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 20 prosenttia arvioi sen heikoksi (43 ja 25 prosenttia vuonna 2019).
  • 58 prosenttia piti yleistä yritysilmapiiriä hyvänä ja 20 prosenttia arvioi sen heikoksi (49 ja 28 prosenttia vuonna 2019). Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja suhtautumista yrityksiin.
  • Myös kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyteen tyytyväisiä oli selvästi enemmän kuin tyytymättömiä. Positiivisesti päätöksentekoa arvioi 50 prosenttia ja negatiivisesti 20 prosenttia (43 ja 24 prosenttia vuonna 2019). Päätöksenteon yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin muun muassa yritysvaikutusten huomiointia sekä kaava-, lupa- ym. päätöksenteon sujuvuutta.

Jyväskylän seudun kehittämiskohteet:

  • Julkisia yrityspalveluja koskevat mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti tyytyväisiin ja tyytymättömiin. Yrityksistä 28 prosenttia arvioi niiden olevan hyvällä tasolla ja 26 prosenttia piti niitä heikkoina (27 ja 32 prosenttia vuonna 2019). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
  • Kriittisyyttä esiintyi myös kysyttäessä, kuinka hyvin Jyväskylän seudun yritykset pääsevät mukaan tuottamaan kunnan palveluita ja osallistumaan julkisiin hankintoihin. Kuntapalveluiden tuotantoon tyytyväisiä oli 31 prosenttia ja tyytymättömiä 24 prosenttia (29 ja 26 prosenttia vuonna 2019).

- Jyväskylän elinkeinopolitiikkaa pidetään selvästi maan keskiarvoa parempana ja yleinen yritysilmapiiri on tulosten perusteella erittäin positiivinen. Tämä on tietysti erinomainen tulos ja osoittaa, että kaupungin kehittämistoimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Kehitettävää on luonnollisesti edelleen ja otamme esiin tulleet kehittämiskohteet huomioon, kun tähtäämme kohti vieläkin yrittäjäystävällisempää seutukuntaa, sanoo Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin.


Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on noin 85 000. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2020 aluejakoa.

EK:n Kuntaranking-tulokset 2021: Seinäjoen, Rauman ja Salon seudut Suomen parhaat alueet yrityksille

Lisätietoja

Jyväskylän kaupunki, elinkeinojohtaja Anne Sandelin
p. 040 581 9958, anne.sandelin(at)jyvaskyla.fi