Asiakaspalvelumalli

• Työtön työnhakija saa aiempaa yksilöllisempää tukea työnhakuunsa. 
• Työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin. Tämän jälkeen tukea työnhakuun saa nykyistä tiiviimmin.
• Työnhakijan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuunsa kasvavat. Jatkossa työnhakija voi lähtökohtaisesti päättää itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin.
• Työttömyysetuuden saamiseksi työnhakijan on jatkossakin haettava työtä. Uutta on se, että työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Aktiivisesti työtä hakevat toimivat näin jo nykyisin.
• Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä on puutteita, nopeutuu hänen pääsynsä palveluihin.
• Työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia porrastetaan. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin perusperiaate on, että työnhakijaa ei jätetä yksin. Työnhaun alkaessa tapaamiset ovat tiiviimpiä ja työnhaun pitkittyessä työnhakija saa jaksoja, jolloin yhteydenpito tiivistyy omavalmentajan kanssa.

Työnhaun alkaessa työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein työnhaun kolmen ensimmäisen kuukauden ajan. Jokaisen tapaamisen tavoitteet määritetään työnhakijan yksilöllisten tarpeiden perusteella.

Tiivis palvelujakso toistuu kuukauden ajan, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Tiiviiden palvelujaksojen välissä työnhakija hakee töitä itsenäisesti ja osallistuu palveluihin työllistymissuunnitelman mukaisesti.

Nykyisin kuntakokeilu järjestää työnhakijan alkuhaastattelun kahden viikon kuluessa, jonka jälkeen työnhakijan haastattelu järjestetään kolmen kuukauden välein.

Työnhakija tapaa säännöllisesti työnhakukeskusteluissa TE-toimiston virkailijan tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevan kunnan virkailijan. Osa tapaamisista voidaan hankkia myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta.

Työnhaun alkuvaiheessa tapaaminen (alkuhaastattelu) järjestetään lähtökohtaisesti paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan toimipaikassa. Järjestämistavasta voidaan poiketa painavasta syystä, esimerkiksi poikkeuksellisten pitkien asiointimatkojen takia.

Alkuhaastattelun jälkeen tapaamiset järjestetään kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työnhakija voi myös esittää toiveen järjestämistavasta.

Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Työnhakijan kanssa tehdään työnhaun alkaessa henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan työnhakua tukevista palveluista ja johon kirjataan haettavien työmahdollisuuksien määrä.

Lähtökohtaisesti työnhakijan tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voidaan poiketa muun muassa silloin, jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi työkyvyttömyyden takia tai haettavia työmahdollisuuksia ei ole. Keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita työnhakija hakisi muutenkin työllistyäkseen.

Työtön valitsee lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Lisäksi TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voivat tehdä työnhakijalle työtarjouksia. 

Työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien. Työtarjous ei ole velvoittava, jos työnhakija on ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.

Työtarjousten velvoittavuus ei koske osa-aikatyössä olevia. Työajalla ei tältä osin ole merkitystä.

Työnhakijalle voidaan asettaa velvollisuus hakea enintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. TE-toimiston tai kunnan tarjoaman työpaikan hakeminen lasketaan tähän määrään mukaan.

Esimerkki: Työnhakijan kanssa on sovittu, että hän hakee neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. TE-toimisto tekee hänelle työtarjouksen. Työnhakijan tulee hakea tarjotun työn lisäksi vähintään kolmea muuta työmahdollisuutta kyseisen kuukauden aikana. 

Jos työnhakija ei hae työtarjouksessa mainittua työtä, hän saa ensin muistutuksen. Toisesta laiminlyönnistä seuraa, että työnhakija ei saa työttömyysetuutta viideltä etuuspäivältä. Tämän jälkeen seuraamukset kiristyvät porrastetusti. Katso tarkemmin vastaus kysymykseen ”Mitä jos työnhakija ei hae työmahdollisuuksia sovitusti”?.

Nykyisin TE-toimiston tekemät työtarjoukset velvoittavat, että työtön työnhakija ottaa yhteyttä työnantajaan ja ilmoittaa TE-toimistolle määräajassa tarjotun työn hakemisesta. Ilman pätevää syytä tarjotusta työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen yleensä 60 päivän ajalta.

Työnhakija raportoi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä. Jos työnhakijalla ei ole käytettävissä nettiyhteyttä, hän voi ilmoittaa työnhaustaan muulla tavalla.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta, lomautetun kanssa sovitaan työnhakukeskustelussa työmahdollisuuksien määrästä, joita hänen on haettava.

Jos on lomautettu osa-aikaisesti, sovelletaan samoja periaatteita kuin osa-aikatyötä tekeviin työnhakijoihin. Tällöin työnhakijan on haettava yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus. Jos menettely toistuu, TE-toimisto asettaa viiden etuuspäivän karenssin. Jos menettely toistuu toisen kerran, seuraa 10 etuuspäivän karenssi. Tämän jälkeen työnhakija menettää toistaiseksi oikeutensa työttömyysetuuteen.

Nykyisin työnhakijalle asetetaan 60 päivän karenssi, jos hän jättää hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä. Menettelyn toistuessa työttömyysturvaoikeus lakkaa toistaiseksi.

Työnhakijalle asetetaan 45 päivän korvaukseton määräaika, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy varmasta työpaikasta. Esimerkki: Työnhakija tulee valituksi työpaikkaan, jota hän on hakenut omatoimisesti tai saatuaan työtarjouksen, mutta kieltäytyy sen jälkeen työstä ilman pätevää syytä. 

Nykyisin varmasta työpaikasta kieltäytyminen ilman pätevää syytä johtaa siihen, että työnhakijalle asetetaan lähtökohtaisesti 90 päivän korvaukseton määräaika.