Lietehuolto

Tilaa tyhjennys

Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa ja Toivakassa kiinteistön haltija tilaa ja huolehtii itse saostus- ja umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamoiden lietetilojen tyhjennyksen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Yrityksen tulee olla hyväksytty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Yritys laskuttaa asiakastaan palvelusta oman hinnastonsa mukaan. Tarjousta kannattaa pyytää useammalta kuljetusyritykseltä.

Tyhjennysvälit

Jätehuoltomääräysten mukaan saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kiinteistöjen, joiden käyttö on erityisen vähäistä, kuten vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen tai tyhjillään olevien asuinkiinteistöjen, saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kahden vuoden välein. Umpisäiliöiden täyttymistä tulee seurata ja säiliö on tyhjennettävä tarvittaessa.

Kuva

Jätevesilietteen omatoiminen käsittely

Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä asumisessa syntyviä jätevesilietteitä omatoimisesti. Omatoimisesta lietteen käsittelystä tulee tehdä ilmoitus, joka on voimassa viisi vuotta. Ilmoitus tehdään toiminnan alkaessa ja kun ilmoitettavissa tiedoissa tapahtuu muutos, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Asianmukaisesti käsitellyn, hygienisoidun jätevesilietteen voi levittää lannoitustarkoituksessa omalle, aktiivisessa viljelyksessä olevalle pellolle. Myös muutaman lähikiinteistön pienimuotoinen yhteiskäsittely on tietyin edellytyksin mahdollista. Pohjavesialueilla lietteiden levittäminen peltoon on kielletty.

Pienpuhdistamojen lietepussit ja vähäiset määrät harmaita jätevesilietteitä on mahdollista kompostoida kiinteistöllä.

Jätevesilietteen levittäminen peltoon

Ennen peltoon levittämistä jätevesiliete on käsiteltävä siten, että siitä ei aiheudu terveys-, ympäristö- eikä hajuhaittoja. Kalkkistabilointi on käsittelymenetelmä, joka suoritetaan sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen pH-arvo yli 12. Taudinaiheuttajat ja bakteerit eivät pysty elämään kyseisissä olosuhteissa eli liete on tällöin hygieenistä ja se voidaan levittää peltoon.

Yksittäisten lietesäiliöiden ja yhteiskäsittelyn kalkkistabilointiohjeet poikkeavat toisistaan johtuen käsiteltävän lietteen erilaisista määristä. Yhden lietesäiliön lietemäärä saavuttaa riittävän hygieenisen laadun 2 tunnin seisotusajalla. Yhteiskäsittelyssä hygieniavaatimukset ovat tiukemmat tilalta toiselle leviävien tautien estämiseksi.

Jätevesilietettä saa käyttää lannoitteena ainoastaan sellaisella viljelymaalla, jossa kasvatetaan esimerkiksi viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete. Viljelymaalla, jolla on käytetty kalkkistabiloitua lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia, juuri- ja yrttimausteita tai vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Jätevesilietteen levitysmäärät ja käsittelyn tiedot on merkittävä peltoalaa koskevaan lohkokohtaiseen kirjanpitoon. Tarkempia määräyksiä ja ohjeita jätevesilietteen käyttämiseen lannoitustarkoituksessa saa Ruokavirastolta.

Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä

Kuva