Skip to main content

15.12.2022

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut uutta alueellista tietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteista. Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin 10 kuntaseudulle, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Jyväskylä on näiden kaupunkien kärkikastia sekä kotitalousjätteen kierrättämisessä että biojätteen erilliskeruussa.
Image
jäteauto tyhjentämässä jäteastioita. Image Mustankorkea Oy

Jyväskylässä kotitalousjätteestä kierrätetään yli puolet ja biojätteestä erilliskerätään 70 prosenttia 

Kotitalouksien jätteiden kierrätysaste on noussut lähes kaikilla seurannassa mukana olevilla kuntaseuduilla vuosina 2016–2021 (osalla kunnista 2018–2021). Jyväskylän seudulla kierrätysaste on noussut viidessä vuodessa 53 prosentista 56 prosenttiin. Muissa seurantakaupungeissa kierrätysaste vaihtelee 38 ja 53 prosentin välillä. Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun sekä Porvoon seuduilla kierrätysaste on noussut vuodesta 2016 vuoteen 2021 EU-tavoitteiden edellyttämää tahtia eli noin viisi prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana.  

− Positiivisen kehityksen taustalla vaikuttaa olevan monia syitä, kuten biohajoavien jätteiden tehokkaampi erilliskeräys ja sekajätteen määrän väheneminen. Lisäksi osalla kuntaseuduista jätetiedon seurannan tarkentuminen on vaikuttanut tuloksiin. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä täytyy kuitenkin edelleen parantaa tulevina vuosina kovaa tahtia koko maassa, sanoo tutkija Tiina Karppinen SYKEstä. 

Jyväskylän seudulla biojätteen erilliskeräys on omaa luokkaansa: jopa 70 prosenttia biojätteestä eli lähes 70 kiloa asukasta kohti saadaan kerättyä hyödynnettäväksi. Muissa kaupunkiseuduissa erilliskeräyksen määrä jää 38−55 prosentin välille. 

Valtakunnallinen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt pitkään samalla tasolla. Noin puolet yhdyskuntajätteestä tuotetaan kotitalouksissa. Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 37 prosenttia. Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on nostaa kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttiin, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin.  

Jätteen määrän kehityksessä alueellisia eroja; Jyväskylässä määrä on laskenut 

Jätteen määrän vähentäminen on tärkeä valtakunnallinen tavoite. Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuoden 2021 yhdyskuntajätteen määrä on asettunut vuoden 2020 tasolle, mutta on aiemmin ollut vuodesta 2010 alkaen varsin tasaisessa kasvussa.  

Kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrien kehitys on ollut kahtiajakoista. Kotitalousjätteen määrä on seurantajaksolla laskenut Hyvinkään ja Riihimäen, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Vantaan seuduilla. Laskua näillä seuduilla on ollut parista prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Jyväskylässä kotitalousjätteen määrä on laskenut 294 kilosta 270 kiloon asukasta kohti. 

Kasvua jätemäärissä on sen sijaan ollut Forssan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan ja Porvoon seuduilla. Näilläkin seuduilla kotitalousjätteiden määrä oli vuonna 2021 alhaisempi kuin vuonna 2020. 

Kuntaseuduilla koronaviruksen aiheuttama pandemia on nostanut varsinkin vuoden 2020 jätemääriä lisääntyneen kotona olon myötä. Osa jätelaitoksista kertoo jäteasemille tuotujen jätteiden määrän nousseen esimerkiksi kotien siivoamisen ja tavaroista luopumisen seurauksena. Myös pakkausjätteiden määrä on tuottajayhteisön mukaan kasvanut; oletettavasti noutoruuan ja tavaroiden postituspalveluiden käytön lisääntymisen vuoksi.  

Alueellista tietoa jätteistä tarvitaan  

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ohjaa jätehuollon kehittämistä Suomessa. Sen mukaan kuntakohtainen jätetieto auttaisi tehostamaan paikallista kierrätystä.  

− Kotitalousjätteen määrä kertoo paljon kulutustottumuksista ja kierrätysaste lajittelun tehokkuudesta. Kuntien jätelaitokset, kunnat ja yritykset seuraavat usein tarkastikin jätemääriään ja niiden hyödyntämistä. Olisi tärkeää saada nämä tiedot yhä paremmin yhteen, jotta voisimme muodostaa kokonaiskuvan tietyn alueen yhdyskuntajätteistä, muistuttaa Karppinen.  

SYKE on kehittänyt Circwaste-hankkeessa yhdessä jätealan toimijoiden kanssa menetelmää kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seuraamiseksi eri alueilla. Menetelmään ja käytettävissä olevan tiedon puutteisiin sekä varastojen muutoksiin liittyvistä syistä alueellisista jätemääristä ja kotitalousjätteen kierrätysasteista ovat vertailukelpoisia keskenään ainoastaan kunkin kuntaseudun eri vuodet ja muutosprosentit. Menetelmä ei sovellu muuhun kuntaseutujen väliseen vertailuun. 

Selvityksessä mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta osana Circwaste–Kohti kiertotaloutta-hankkeen edelläkävijäkuntia tai Fisu-verkostoa (Finnish sustainable communities). Kuntaseutu tarkoittaa koko sitä aluetta, jolla tarkasteltavien kuntien jätelaitokset vastaavat jätehuollosta. Lisäksi mukana on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n omalla laskentamallillaan tuottamat tiedot pääkaupunkiseudulta.  

Lisätiedot: 

Tutkija Tiina Karppinen
Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 029 525 1376
etunimi.sukunimi[at]syke.fi  

Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa
Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 029 525 1437
etunimi.sukunimi[at]syke.fi