Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Jyväskylän seutukunta

Asuntokatsaus 2008

Asuntokatsaus pdf-muodossa aska08.pdf

1 Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa

Jyväskylän seudun viisi kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Säynätsalo) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kaulus-kunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa muodostavat Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on noin 170 000 ja pinta-ala 4 456 km2, josta maata 3 702 km2. Säynätsalo liittyi Jyväskylään 1993 ja Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupungiksi 1.1.2009.

Asuntoyhteistyön välittömänä tavoitteena oli alun perin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä seitsemän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Myös erityisryhmien asuntoasiat nousevat tärkeiksi mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoitteena on myös Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen laadukkuus ja sitä kautta myös koko kasvukeskusseudun elinvoimaisuuden edistäminen.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet. (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

2 Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Vanhan Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1:ssä vuokra-asuntojen määriin on lisätty osa ns. asuntovaraumista.

Taulukko 1. Väestöarvio ja väestöntiheys sekä asuntokanta

Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot 1.1.2008

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,10 ja asuntojen keskipinta-ala 78,8 neliömetriä.
Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 9,3 %. Puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 10,7 % (asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys) vuoden 2008 alussa.

Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien % -osuus 1.1.2008

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 40,4 % ja kahden 32,8 %.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.

Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65- ja yli 75-vuotiaat ja heidän osuus asuntokunnista 1.1.2008

Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden % -osuus väestöstä 2007 ja 2020


  • 3 Asuntomarkkinat

    Taulukko 4. Poikkileikkaus vuokra-asuntojonoista ja asunnon saaneet

    Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli vuoden 2008 lopulla keskimäärin 9,3 €/m2. Vuosimuutos oli 2,0 %. Vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden neliövuokra oli Jyväskylässä 9,9 €/m2 ja aravavuokra-asuntojen 8,5 €/m2. Uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet lähentelevät keskivuokratasoa.

    Taulukko 5. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asunnot 2008

    Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on KOAS:n mukaan hallinnassa kysynnän tasoituttua ja runsaan tarjonnan ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuorisoasunnot ry on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan ja on laajentanut tuotantoaan myös muiden kuin nuorten asuntoihin.

    Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 180. Valtaosa määrästä siitä koostuu jyväskyläläisistä sukulaisten ja tuttavien luona asuvista. Jyväskylä on mukana pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamishankkeessa, josta kymmenen isoa kaupunkia ja valtio ovet tehneet aiesopimuksien vuosiksi 2009-11.

    Taulukko 6. Osakehuoneistojen myyntihinnat 2007 sekä kaupat 2003–2007

    Vuonna 2008 vanhojen kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 675 €/neliö ja vuosimuutos 1,0 prosenttia.

    4 Asuntorakentaminen

    Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon merkittävä notkahdus ja yleinen varovaisuus ovat kuitenkin johtaneet tuotannon vähenemiseen.

    Kuvio 3. Seudun arava- ja korkotukilainoitus 2000–2008, uustuotantoasuntojen lukumäärä

    Taulukko 7. Uustuotanto 1998–2007 ja vuosituotantoarvio 2009–2011

    5 Väestönmuutokset

    Seudun väkiluvun kasvu oli vuosina 1998–2007 keskimäärin 1 645 vuodessa. Tästä kertyi keskimäärin 921 Jyväskylään ja 724 seudun muihin kuntiin. Vuonna 2008 Jyväskylän väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 1 094:llä ja naapurikuntien 854:llä.

    Kuvio 4. Väkiluvun muutokset 1999 – 2008



  • Nettomaassamuutot ikäryhmittäin ja maiden väliset nettomuutot 2007:

    Maassamuutot 2007 (tulokunta / lähtökunta):

    Eli esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 23 henkilöä, Jyväskylästä 435, maalaiskunnasta 207 jne. Seudun tulomuutto, 13 406 vuonna 2007, oli enemmän kuin koskaan ennen ja 495 suurempi kuin 2006.

    Nettomuutot 2007 (tulokunta / lähtökunta):

    Eli esimerkiksi Jyväskylään muutti Hankasalmelta 8 henkilöä vähemmän kuin päinvastoin, Jyväskylän mlk:sta 522 vähemmän jne. Koko seudun nettomuutto oli vuosina 2000–2004 keskimäärin 1 100. Vuosien 2005 ja 2006 netot (407 ja 338) olivat poikkeuksellisen pieniä Jyväskylän lähtömuuttajien lisäännyttyä.

    6 Taantuman tuomat haasteet seudun asuntopolitiikkaan


    Jyväskylän seudulla taantuma on aiheuttanut sen, että

    - vanhojen asuntojen myyntimäärä on laskenut viime vuoden loppupuolella puoleen normaalivuosien tasosta
    - myynnissä olevien vapaarahoitteisten asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet yli puolella - nykyvauhdilla myyntivarannon purkaminen kestää runsaat puolitoista vuotta, mikä on pääkaupunkiseudun tilanteeseen (runsaat kolme vuotta) verrattuna huomattavasti helpompi
    - asuntolainojen korot ovat laskeneet runsaan puolen vuoden aikana lähes kuudesta prosentista vajaaseen kolmeen prosenttiin
    - asuntojen hinnat ovat laskeneet samoin puolen vuoden aikana noin viis prosenttia
    - uusien vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen aloituksia ei juuri nimeksikään tapahdu
    - rakennuslupia myönnettiin viimevuonna noin 950 asunnolle, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Näin ollen voidaan arvioida, että seudun valmistuvien asuntojen määrä jää tänä vuonna noin 700 asuntoon eli puoleen tuotantotavoitteesta
    - asuntoja valmistui viime vuonna noin 1 100
    - vuonna 2008 ARA-uustuotantoa alkoi vain165 asunnon verran
    - mielenkiinto ARA-tuotantoa kohtaan on viime vuoden lopulta lähtien lisääntynyt
    - vuokra-asuntomarkkinat ovat hiukan kiristyneet, vaihtuvuus laskenut ja käyttöasteet kohonneet

    Lyhyellä tähtäyksellä voidaan asuntotuotannon romahtamista ehkäistä lisäämällä ARA-tuotantoa. Vuoden 2009 määrärahoista onkin hankkeille saatu ja haettu korkotukilainoja ja investointiavustuksia maaliskuun puoliväliin mennessä kunnittain seuraavasti:

    Jyväskylä Saatu varaus/as. kpl 287 Ut | 39 Pp
    Jyväskylä Haetaan varausta/as. kpl 146 Ut |16 Pp
    Laukaa Haetaan varausta/as. kpl 21 Ut
    Muurame -

    Seudun tavoitteena tälle vuodelle voisi olla noin 700 asunnon saaminen ARAn rahoituksen piiriin ja siten saada vuoden 2010 valmistuvan asuntotuotannon taso noin 1 000 asuntoon.

    Vuosina 2010-2011 vaparahoitteinen asuntotuotanto elpynee, koska myytävä tuotanto supistuu pikku hiljaa tasolle, mikä mahdollistaa aloitukset. ARA-tuotannon tavoitteeksi voitaneen asettaa noin 500 asuntoa, jonka eteen täytyy ryhtyä jo nyt tekemään töitä.

    Nyt on hyvä aika pyrkiä saamaan ne hankkeet liikkeelle, joiden asunnot tyydyttävät tulevina vuosina seutukunnalla vallitsevaa kysyntää. On aika saada myös kunnalliset yhtiöt ja muut toimijat toteuttamaan sitä yhteisvastuullista asuntostrategiaa, joka alkuvuoden aikana määritellään.



  •    Sivu valmistui ajassa  0.0090 sekuntia.