Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Yhdessä yli yhdeksän
Jyväskylän seutukunta

Asuntokatsaus 2006

Asuntokatsaus pdf-muodossa aska06a.pdf

1 Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa

Jyväskylän seudun neljä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa muodostavat Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on noin 166 000 ja pinta-ala 4 456 km2, josta maata 3 702 km2.

Asunto yhteistyön välittömänä tavoitteena oli alun perin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä yhdeksän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Myös erityisryhmien asuntoasiat nousevat tärkeiksi mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoitteena on myös Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen laadukkuus ja sitä kautta myös koko kasvukeskusseudun elinvoimaisuuden edistäminen.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet. (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

2 Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1:ssä vuokra-asuntojen määriin on lisätty osa ns. asuntovaraumista.

Taulukko 1. Väestö ja väestöntiheys sekä asuntokanta

Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot 1.1.2006

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,12 ja asuntojen keskipinta-ala 79 neliömetriä.

Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 10,0 %. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 5,2 % (asunnosta puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC) vuoden 2006 alussa.

Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien % -osuus 1.1.2006

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 39,7 % ja kahden 32,5 %.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.

Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65- ja yli 75-vuotiaat ja heidän osuus asuntokunnista 1.1.2006

Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden % -osuus väestöstä 2005 ja 2020

3 Asuntomarkkinat

Taulukko 4. Poikkileikkaus vuokra-asuntojonoista ja asunnon saaneet

Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli heinä-syyskuussa 2006 keskimäärin 9,07 €/m2, mikä on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten korkein. Vuosimuutos oli 3,4 %. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden hintataso on Jyväskylässä em. keskivuokraa huomattavasti korkeampi ja uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet lähentelevät keskivuokratasoa.

Taulukko 5. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asunnot 2006

Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on KOAS:n mukaan hallinnassa kysynnän tasoituttua ja tarjonnan lisäännyttyä runsaan uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuorisoasunnot ry on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan ja laajentanut tuotantoaan myös muiden kuin nuorten asuntoihin.

Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 150. Määrä on pienentynyt viime vuosina ja valtaosa siitä koostuu sukulaisten ja tuttavien luona asuvista.

Taulukko 6. Osakehuoneistojen myyntihinnat 2005 sekä kaupat 2002–2005

Loka–joulukuussa 2006 vanhojen kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 610 €/neliö (vuosimuutos 3,7 %).

4 Asuntorakentaminen

Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon merkittävä notkahdus on kuitenkin johtanut uuteen tilanteeseen, jossa myös kokonaistuotanto uhkaa pienentyä.

Kuvio 3. Seudun arava- ja korkotukilainoitus 1997–2006, uustuotantoasuntojen lukumäärä

Taulukko 7. Uustuotanto 1996–2006 ja vuosituotantoarvio 2007–2012

5 Väestönmuutokset

Seudun väkiluvun kasvu oli vuosina 1996–2005 keskimäärin 1 631 vuodessa. Tästä kertyi keskimäärin 1 036 Jyväskylään ja 595 seudun muihin kuntiin. Vuonna 2006 tilanne muuttui täysin, kun Jyväskylän väkiluku kasvoi vain 288:lla ja naapurikuntien 1 142:lla. Syynä muutokseen oli se, että Jyväskylästä muutettiin naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle merkittävästi aiempaa enemmän.

Kuvio 4. Väkiluvun muutokset 1997 – 2006

Tuoreessa ‘Muuttoliike ja sen vaikutukset Jyväskylän kaupunkiseudulla’ -tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän kaupunkiseudun sisäistä muuttoliikettä perustuen tilastoihin ja vuosina 2004–2006 muuttaneille kotitalouksille osoitettuun kyselyyn. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin muun muassa muuttoliikkeen vaikutuksia verkostokaupungin kuntien taloudelle sekä alue- ja yhdyskuntarakenteelle.

2000 – luvun alussa maamme muuttoliikkeen tunnusomaisena piirteenä on ollut suurten keskusten ja lähikuntien välinen muutto. Suurimpien työssäkäyntikeskusten muuttovoitot ovat pienentyneet, mutta näiden läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat lisänneet muuttovoittoaan. Suuret koulutuskaupungit purkavat nyt ympäristökuntiinsa 1990-luvulla niihin kertynyttä opiskelijaväestöä. Tämä asumisperustaisen lähimuuton lisääntyminen näkyy valikoivana muuttoliikkeenä kaupunkiseutujen sisällä.

Jyväskylän kaupunki kasvoi muuttovoiton seurauksena voimakkaasti vuosina 1995–2005. Poismuutto on kuitenkin lisääntynyt. Verkostokaupungin kuntien yhteinen muuttovoitto sen sijaan on pysynyt selvästi positiivisena. Jyväskylän kaupungista poismuuttaneista runsas kolmannes muuttaa johonkin toiseen verkostokaupungin kuntaan.

Yleisimmin muuttopäätös liittyi asumiseen. Tämä tekijä korostui Jyväskylän kaupungista
kehyskuntiin muuttaneiden talouksien vastauksissa. Kaupunkiin muuttaneille talouksille tärkeänä syynä tuli esille myös perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Työhön tai opiskeluun liittyvät syyt olivat vain harvoin muuttopäätöksen tärkeimpiä syitä tutkitussa ikäryhmässä.

Keskeiset asumismieltymykset ovat suurelta osin samat riippumatta muuton suunnasta. Tärkeitä asioita ovat muun muassa asuinalueen turvallisuus, luonnon läheisyys ja asuinalueen viihtyisyys. Kuitenkin siinä, missä määrin eri tekijöitä painotettiin muuttopäätöksessä, on löydettävissä (tilastollisesti) merkitseviä eroja. Kaupungista kehyskuntiin muuttaneille kotitalouksille tunnusomaisia piirteitä muuttopäätöksessä ovat halu asua maaseutumaisemmassa ympäristössä, asuntojen edullisempi hintataso, halu päästä isompaan asuntoon, suuremman tontin löytyminen ja asuinalueen kokeminen hyväksi kasvuympäristöksi lapsille. Kaupunkiin muuttaneille tyypillisiä motiiveja ovat puolestaan halu viettää kaupunkilaiselämää, huvi- ja iltaelämän viettäminen, ystävien asuminen kaupungissa, kulttuuritarjonta, mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin ja halu asua ydinkeskustassa.

Kaupungista kehyskuntiin muuttaneista noin puolet oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan. Tyypillisesti vaihtoehtoina oli kaksi tai kolme kuntaa Jyväskylän seudulta. Sen sijaan muutto seudun ulkopuolelle oli ollut vain erittäin harvojen mielessä. Yli kolmanneksella kotitalouksista oli yhtenä vaihtoehtona myös pysyminen Jyväskylän kaupungissa. Kuitenkin edullisemman asunnon löytyminen (hinta tai hinta-laatusuhde), tonttitarjonta (hinta, koko ja saatavuus) ja luonnonläheisempi asuinympäristö houkuttelivat vaihtamaan kuntaa. Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneista yli kaksi kolmasosaa piti kaupunkiin muuttamista ainoana vaihtoehtona. Kaupungissa asuinpaikkaa vaihtaneilla poismuuttoalttius oli verraten pieni, sillä vain alle viidennes oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan.

Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliikkeen ja sen aikaansaamat väestörakenteen muutokset vaikuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin.
Tyypillisenä yliopistokaupunkina Jyväskylän kaupungin nettomuutto on valikoivaa siten, että muuttovoittoa syntyy 15–24-vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas muuttotappio kohdistuu 25–34-vuotiaiden ikäryhmiin ja alle kouluikäisiin lapsiin.

Jyväskylän kaupunkiin muuttajissa on runsaasti opiskelunsa aloittavia nuoria, joiden veronalaiset tulot ovat melko vähäiset. Sen sijaan hieman vanhemman ikäluokan poismuuttajilla verotettavaa tuloa on selvästi enemmän. Muuttoliikkeen vaikutukset heijastuvatkin Jyväskylän naapurikuntien käyttötaloudessa jonkin verran positiivisena keskimäärin parempituloisten tulo- kuin lähtömuuttajien vuoksi. Opiskelijavirtaan perustuvalla muuttoliikkeellä on kuitenkin kaupunkiseudulla myös monia muita tässä arvioimattomia aluetaloudellisia ja epäsuoria vaikutuksia mm. asunto-, kulutus- ja työmarkkinoiden kautta.

Elämänvaihe ja perhetilanteen muutokset vaikuttavat oleellisesti muuttopäätöksiin. Perheillä on tavoitteena löytää sopiva yhdistelmä asunnon hinnan, saavutettavuuden, tilantarpeen, hyvän asuinympäristön ja vapaa-ajan harrastuksia palvelevan luonnonympäristön välillä. Aineiston mukaan kuntarajat sekä kunnallisten palvelujen laatutekijät eivät sinänsä ole ratkaisevia tekijöitä muuttopäätöksissä. Muuton motiivit eivät ole oleellisesti muuttuneet viimeisten vuosien aikana. Alhainen korkotaso, pitkään jatkunut hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien luottamus talouteensa ovat vaikuttaneet muuton rakenteeseen ja ajoittumiseen.

Lähde: Muuttoliike ja sen vaikutukset Jyväskylän kaupunkiseudulla. SPATIA – Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Raportteja 1/2007. Joensuun yliopisto, helmikuu 2007

Eli esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 27 henkilöä, Jyväskylästä 323, maalaiskunnasta 205, Korpilahdelta 6 jne. Seudun tulomuutto (13 069 vuonna 2005) on vakiintunut 90-luvun loppupuolen kasvun jälkeen ja oli 553 suurempi kuin vuonna 2004.

Eli esimerkiksi Jyväskylään muutti Hankasalmelta 4 henkilöä enemmän kuin päinvastoin, Jyväskylän mlk:sta 200 vähemmän jne. Koko seudun nettomuutto oli vuosina 2000–2004 keskimäärin 1 100, joten vuoden 2005 netto (407) oli poikkeuksellisen pieni Jyväskylän lähtömuuttajien lisäännyttyä huomattavasti.



   Sivu valmistui ajassa  0.0090 sekuntia.