Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Yhdessä yli yhdeksän
Jyväskylän seutukunta

Asuntokatsaus 2005

Asuntokatsaus PDF-muodossa: aska05.pdf

Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa

Jyväskylän seudun neljä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa muodostavat Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on noin 165 000 ja pinta-ala 4 456 km2.

Laajan yhteistyön välittömänä tavoitteena oli alun perin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä yhdeksän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Tavoitteena on myös Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen ja sitä kautta myös elinvoimaisuuden edistäminen.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet ja muutamia, kuntien kannalta keskeisiä asuntopoliittisia näkökohtia (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1:ssä vuokra-asuntojen määriin on lisätty osa ns. asuntovaraumista.

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,14 ja asuntojen keskipinta-ala 78 neliömetriä.

Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 10,4 %. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 5,7 % (asunnosta puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC) vuoden 2005 alussa.

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 39,2 % ja kahden 32,4 %.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.

Asuntomarkkinat

Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 150. Määrä on pienentynyt viime vuosina ja valtaosa siitä koostuu sukulaisten ja tuttavien luona asuvista.

Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli elo-syyskuussa 2005 keskimäärin 8,77 €/m2, mikä on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten keskitasoa. Vuosimuutos oli 3,4 %. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden hintataso on Jyväskylässä em. keskivuokraa huomattavasti korkeampi ja uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet lähentelevät keskivuokratasoa.

Vuonna 2003 asunto-osakekauppoja tehtiin alueella 2 400, vuonna 2002 kauppojen määrä oli 2 265. Vuonna 2001 tehtiin alueella ko. kauppoja 2 298 ja vuonna 2000 vastaavasti 2 388. Heinä-syyskuussa 2005 vanhojen kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 507 €/neliö (vuosimuutos 5,8 %).

Asuntorakentaminen

Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon merkittävä notkahdus on kuitenkin johtanut uuteen tilanteeseen, jossa myös kokonaistuotanto uhkaa pienentyä. Vuosina 1997–2002 seudulle saatiin ara-lainoitusta keskimäärin 814 asuntoon vuodessa. Vuonna 2003 määrä putosi 365 asuntoon, vuonna 2004 350:een ja tammi-marraskuussa 2005 lainoituspäätöksiä oli tehty 321 asunnolle.

Liitekuvioina myöhemmin esitetään vuosittaiset väestömuutokset ja asuntotuotannot.

Lähivuosien tuotantotarpeet

Alueen asuntorakentamisen tarve pysyy lähivuosinakin suurena. Määrällisesti tuotanto keskittyy Jyväskylän seudulle, jonka väestö lisääntyy edelleen 1500 - 2 000:lla ja työpaikat noin 1 500:lla vuosittain. Seudun väestö on lisääntynyt vuosina 2002–2004 keskimäärin
1 720:llä. Tästä on ollut luonnollista kasvua (syntyneet - kuolleet) keskimäärin 630 ja maassamuuttovoittoa 960 vuodessa ja nettomaahanmuuttoa 130. Sivulla 10 esitetään tietoja seudun muuttoliikkeestä.

Vuosittaiseksi alueen tuotantotarpeeksi arvioidaan noin 1 500 asuntoa, mikä edellyttäisi myös nykyistä suurempaa valtion tukema tuotantoa. Lainoitusyhteistyöllä pyritään turvaamaan myös kauluskuntien "täsmätarpeet" kollektiivisesti.

Asuntopoliittisia näkökohtia ja tavoitteita

Tonttitarjonta

Tonttitarjontatilanne vaihtelee kunnittain, mutta pientalotonttien kysyntä ylittää ajoittain tarjonnan, ja kerrostalotuotannon ohjaus ontuu osittain, koska kaikkia maapoliittisia keinoja ei välttämättä tohdita käyttää

- kuntien on panostettava pitkäjänteisesti yhdyskuntarakennetta tukevaan maan-hankintaan ja kaavoitukseen sekä maankäyttösopimuksiin

- hyödynnetään hallitusti alueen järviluonnon ja moninaisen maaston luomat mahdollisuudet

- selvitetään houkutusvoimaisen kärkihankkeen yhteistoteutusmahdollisuuksia

- tuetaan tonttitarjonnallakin taajamien ja kyläyhteisöjen elinvoimaisuutta

Asumisen ja rakentamisen hinta

Asumiskustannukset ovat Jyväskylän seudulla samalla tasolla kuin muissakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa

- kuntien tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että seutu säilyy kilpailukykyisenä myös asumiskustannuksiltaan (kysyntää vastaavan tuotannon perusedellytykset, taksat, toimijoiden välinen kumppanuus, …)

- erilaisia asumisen hallintamuotoja kohdellaan tasapuolisesti

Asumisvaihtoehtojen tarjoaminen

Asuinolosuhteet ja ympäristö ovat tärkeitä niin asukkaan kuin alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Asumiseen kohdistuvien odotusten muuttuessa ja kasvaessa

- huolehditaan asuinympäristön houkuttelevuudesta ja turvallisuudesta

- Yhdeksän yhdessä -yhteistyöllä tarjotaan jokaiselle sopiva vaihtoehto

- luodaan edellytyksiä myös matala-tiivis - pientalotuotannolle mm. lisäämällä ja syventämällä suunnittelijoiden ja toteuttajien välistä yhteistyötä sekä etsimällä aktiivisesti tarkoituksenmukaisia toteuttamisalueita

- kannustetaan pyrkimyksiä puuraaka-aineen käytön lisäämiseksi

- seurataan kuinka varallisuusrajojen poistuminen asumisoikeusasunnon saamisen edellytyksistä 50 vuotta täyttäneiltä vaikuttaa asumisoikeusasuntojen kysyntään seniori-ikäisten joukossa.

Arava- ja korkotukilainoitus

Seudun kasvukeskusaseman mukaisen väestönkasvun tuoman ja muun asuntokysynnän tyydyttämiseksi on tärkeää, että valtion tukema tuotanto säilyy riittävänä (noin 400 asuntoa per vuosi)

- valtion tukeman tuotannon vähentymisen vaikutuksia seurataan

- riittävä palveluasuntotuotanto ja ylläpito on turvattava jatkossakin

- tukiehdoin tulee mahdollistaa kohtuuhintainen ja tasainen tuotanto

- yleishyödyllisten toimijoiden tulee huolehtia perusroolistaan pitkäjänteisesti

Asuinolosuhteet peruspalveluna

Moninaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi ja kunnan rooli muistaen

- huolehditaan asuinolojen rakenteellisesta ja sosiaalisesta tasapainoisuudesta

- seudulla noudatetaan vuokralaisvalinnoissa yhteisvastuullisuutta ja pyritään yhteisvalintajärjestelmään

- toimitaan edelleen asunnottomuuden minimoimiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Muita näkökohtia

- kehitetään edelleen seudullisia asumispalvelujen nettisivuja

- suhtaudutaan myönteisesti asumiseen liittyvien kehittämisprojekteihin

- asuntotoimen tehtävissä lisätään ylikunnallista yhteistyötä palvelujen tuottamisessa, mikäli se on tarkoituksenmukaista

- kuntarajattoman yhdyskuntarakenteen hahmottamiseksi hyödynnetään nykytekniikan suomia mahdollisuuksia ja esimerkiksi Jyväskylän Kymppi-ohjelmasta saatavia kokemuksia

- haetaan uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitettua avustusta Jyväskylässä Mustalampi III:n ja Äijälänrannan alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, maalaiskunnassa Mannisenmäen, Laukaassa Näätämäen alueelle, Muuramessa Rajala-Seunavuoren ja Hankasalmella Pellisenrannan alueelle

- Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja kaupunkisuunnittelutoimiston yhteisessä sosiaalisen eheyden turvaaminen maankäytön suunnittelun avulla -hankkeessa tehdyssä raportissa "Kuvauksia Jyväskylän seudun sosiaalisesta eheydestä" (2004) todetaan mm. seuraavasti:

"Sosiaalisen eheyden kuva Jyväskylän seudulla

Väestörakenteen yhtäläisyyksien perusteella seudun kunnat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä muodostuu Jyväskylän kaupungista, joka eroaa erityisesti asuntorakenteeltaan ja opiskelijoiden osuudellaan muista seudun kunnista. Toinen ryhmä syntyy Jyväskylän kaupunkia ympäröivistä kunnista (Muurame, maalaiskunta ja Laukaa), jotka ovat väestöltään lapsi- ja nuorisopainotteisia. Kolmannen ryhmän muodostaa seudun muut kuusi kuntaa, joissa vanhusten osuus väestöstä on suurempi ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on Jyväskylän läheisiä kuntia alhaisempi.

Jyväskylän kaupungin ja muiden kuntien asuinalueet erottuvat toisistaan. Pääosin Jyväskylää ympäröivien kuntien asuinalueet ovat pientalo- ja omistusasuntopainotteisia, kun taas Jyväskylässä suurimmalla osalla asuinalueista on korkea vuokra-asuntojen osuus. Maalaiskunnassa on vain muutamia alueita ja Laukaassa ja Muuramessa vain yksi alue, joiden vuokra-asuntojen osuus nousee yli 40 prosentin. Nämä yksittäiset alueet eroavat varsinkin Laukaan ja Muuramen kunnissa myös muissa väestön rakenteellisissa kuvauksissa.

Tehdyt kuvaukset osoittavat myös Jyväskylän kaupungin suuruusluokasta johtuvan eron muihin kuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki on mosaiikkimaisempi, jolloin alueiden sisäiset erot ovat suurempia. Siten usein pelkillä väestöosuuksilla tai koko väestöä kuvaavilla keskiarvoilla tehtävät tarkastelut voivat antaa väärän kuvan kokonaisuuksista, kuten tulojen tarkastelun yhteydessä voitiin havaita.

Seudun laajimmat ja väestömäärältään suurimmat yksipuolisiksi rakentuneet alueet sijaitsevat Jyväskylän kaupungissa. Näiden alueiden ominaispiirteitä ovat suuri vuokra-asuntojen osuus, asukkaiden alhainen koulutus- ja tulotaso sekä muuta kaupunkiseutua korkeampi työttömyys. Tuleva rakentaminen näille asuntomarkkinoiden matalan statuksen alueille tulee suunnata siten, ettei yksipuolisuutta lisätä lyhyellä eikä pitkällä aikajänteellä. Myös hyvinvointipolitiikan keinoin alueita tulee tukea. Tulee kuitenkin huomioida, että alueet ovat asukkaiden kokemuksien mukaan usein viihtyisiä elinympäristöjä hyvine julkisine palveluineen. Tämä tarkastelunäkökulma ei tämän raportin puitteissa nouse riittävästi esiin, kuten ei myöskään alueiden sisäiset erot.

Sosiaalisen eheyden tulevaisuus Jyväskylän seudulla

Asumistoiveiden laajentuessa tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista asumista erilaisissa elinympäristöissä. Laaja kaupunkiseutu erilaisine asumisalueineen tarjoaa valinnanmahdollisuuksia. Seudun menestyksen ja innovaatiokyyn vuoksi tulee uskaltaa synnyttää ja toteuttaa erilaisiin asumistoiveisiin vastaavia alueita, joiden muoto voi olla vasta hahmottumassa. Nämä alueet voivat perustua nk. positiiviseen erilaistamiseen, jolloin alueiden erilaisuus ja kehittyminen omien vahvuuksien mukaan voi synnyttää niistä houkuttelevia ja omalaatuisia.

Kuitenkin sosiaalisen eheyden näkökulmasta tulee muistaa, ettei erilaisten alueiden koko ja laajuus saa ylittää sellaisia rajoja, joissa vaarana on sosiaalinen eriytymiskehitys joko ala- tai ylämarginaalissa. Tasapainoisen ja sosiaalisesti eheän kaupungin rakentaminen on summapeliä. Jos tavoitteena on mahdollisimman useilla alueilla välttää esim. vuokra-asuntotuotantoa, johtaa se lopulta niiden keskittymiseen tietyille alueilla joko kunnan sisällä tai seudullisesti.

Sosiaalisen eheyden arvonäkökulmasta Jyväskylän kaupunkiseudun tulee kehittyä siten, että hyvinvoinnin edellytykset ovat mahdollisia kaikille väestöryhmille sekä parhaillaan eläville ja tulevaisuudessa syntyville seudun asukkaille. Sosiaalisen eheyden näkökulman tulee olla mukana suunniteltaessa uusia asuinalueita, jolloin näkökulman tulee olla ennalta ehkäisevä. Yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan keinoin voidaan myös monipuolistaa menneinä vuosikymmeninä rakennettuja yksipuolisia alueita ja lisätä siten asuinalueiden houkuttelevuutta sekä ylläpitää niiden fyysistä ympäristöä.

Turvatessaan sosiaalista eheyttä asuntopolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat merkittäviä hyvinvointipoliittisia toimijoita."

Vuoden 2003 muuttotilastoista oli havaittavissa merkittävä muutos: Jyväskylän 0-6 -vuotiaiden nettomuutot ovat pysyneet vuosikausia lähes 200 miinuksella, mutta vuonna 2003 nettotappio oli vain 45. Vastaavasti Jyväskylän maalaiskunta on pitkään saanut ko. ikäryhmässä muuttovoittoa keskimäärin satakunta vuodessa, mutta vuonna 2003 se oli vain +2. Vuonna 2004 tilanne normalisoitui.

Eli esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 14 henkilöä, Jyväskylästä 286, maalaiskunnasta 198, Korpilahdelta 10 jne. Seudun tulomuutto (12 516 vuonna 2004) on vakiintunut 90-luvun loppupuolen kasvun jälkeen ja oli 630 suurempi kuin vuonna 2003.

Eli esimerkiksi Jyväskylään muutti Hankasalmelta 8 henkilöä vähemmän kuin päinvastoin, Jyväskylän mlk:sta 309 jne. Koko seudun nettomuutto on vuosina 1994–2004 vaihdellut 500:n ja 1 500:n välillä.



   Sivu valmistui ajassa  0.0121 sekuntia.