Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Yhdessä yli yhdeksän - Asuntokatsaus 2004

Alueen kuntien asuntoryhmä 13.12.2004

Asuntokatsaus PDF-muodossa: aska04.pdf

Seudullinen yhteistyö asuntoasioissa

Jyväskylän seudun neljä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa muodostavat Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on yli 163 000 ja pinta-ala 4 456 km2.

Laajan yhteistyön välittömänä tavoitteena oli alunperin turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olleet kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Nykyisin lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä yhdeksän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään yhdessä tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto. Tavoitteena on myös Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen ja sitä kautta myös elinvoimaisuuden edistäminen.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet ja muutamia, kuntien kannalta keskeisiä asuntopoliittisia näkökohtia (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista. Taulukko 1:ssä vuokra-asuntojen määriin on lisätty valtaosa ns. asuntovaraumista.

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,15 ja asuntojen keskipinta-ala 78 neliömetriä.

Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 10,4 %. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 5,2 % (asunnosta puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC) vuoden 2004 alussa.

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 38,8 % ja kahden 32,2 %.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2020.

Asuntomarkkinat

Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on KOAS:n mukaan hallinnassa tarjonnan lisääntyessä runsaan uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuorisoasunnot ry on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan.

Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 150. Määrä on pienentynyt viime vuosina ja valtaosa siitä koostuu sukulaisten ja tuttavien luona asuvista.

Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli elo-syyskuussa 2004 keskimäärin 8,48 €/m2, mikä on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten keskitasoa. Vuosimuutos oli 2,3%. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden hintataso on Jyväskylässä em. keskivuokraa huomattavasti korkeampi ja uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet lähentelevät keskivuokratasoa.

Vuonna 2002 asunto-osakekauppoja tehtiin alueella 2 265, vuonna 2001 kauppojen määrä oli 2 298. Vuonna 2000 tehtiin alueella ko. kauppoja 2 388 ja vuonna 1999 vastaavasti 2 573. Heinä-syyskuussa 2004 vanhojen kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 404 €/neliö (vuosimuutos 6,4 %).

Asuntorakentaminen

Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi on ollut pitkään suhteellisesti maan huipputasoa. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon merkittävä notkahdus on kuitenkin johtamassa uuteen tilanteeseen, jossa myös kokonaistuotanto uhkaa pienentyä merkittävästi. Vuosina 1997-2002 seudulle saatiin ara-lainoitusta keskimäärin 814 asuntoon vuodessa. Vuonna 2003 määrä putosi 365:een asuntoon ja vuonna 2004 marraskuun loppuun mennessä lainoituspäätöksiä oli tehty 342 asunnolle.

Liitekuvioina alempana vuosittaiset väestömuutokset ja asuntotuotanto.

Lähivuosien tuotantotarpeet

Alueen asuntorakentamisen tarve pysyy lähivuosinakin suurena. Määrällisesti tuotanto keskittyy Jyväskylän seudulle, jonka väestö lisääntyy edelleen 1500 - 2 000:lla ja työpaikat noin 1 500:lla vuosittain. Seudun väestö on lisääntynyt vuosina 2000-2003 keskimäärin 1 775:llä. Tästä on ollut luonnollista kasvua (syntyneet - kuolleet) keskimäärin 550 ja maassamuuttovoittoa 1 130 vuodessa ja nettomaahanmuuttoa 95. Sivulla 10 esitetään tietoja seudun muuttoliikkeestä.

Vuosittaiseksi alueen tuotantotarpeeksi arvioidaan noin 1 600 asuntoa, mikä edellyttäisi, että valtion tukema tuotanto olisi 600 - 700 asuntoa. Lainoitusyhteistyöllä pyritään turvaamaan myös kauluskuntien "täsmätarpeet" kollektiivisesti.

Asuntopoliittisia näkökohtia ja tavoitteita

Tonttitarjonta

Tonttitarjontatilanne vaihtelee kunnittain, mutta pientalotonttien kysyntä ylittää ajoittain tarjonnan, ja kerrostalotuotannon ohjaus ontuu osittain, koska kaikkia maapoliittisia keinoja ei välttämättä tohdita käyttää

  • kuntien on panostettava pitkäjänteisesti yhdyskuntarakennetta tukevaan maanhankintaan ja kaavoitukseen sekä maankäyttösopimuksiin
  • hyödynnetään hallitusti alueen järviluonnon ja moninaisen maaston luomat mahdollisuudet
  • tuetaan tonttitarjonnallakin taajamien ja kyläyhteisöjen elinvoimaisuutta


    Asumisen ja rakentamisen hinta

    Asumiskustannukset ovat Jyväskylän seudulla samalla tasolla kuin muissakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa

  • kuntien tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että seutu säilyy kilpailukykyisenä myös asumiskustannuksiltaan (kysyntää vastaavan tuotannon perusedellytykset, taksat, toimijoiden välinen kumppanuus, …)
  • erilaisia asumisen hallintamuotoja kohdellaan tasapuolisesti
  • asumistukeen hyväksyttäviä enimmäisasumismenorajoja tulisi korottaa vastaamaan paikallisia asumiskustannuksia


    Asumisvaihtoehtojen tarjoaminen

    Asuinolosuhteet ja ympäristö ovat tärkeitä niin asukkaan kuin alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Asumiseen kohdistuvien odotusten muuttuessa ja kasvaessa

  • huolehditaan asuinympäristön houkuttelevuudesta ja turvallisuudesta
  • Yhdeksän yhdessä -yhteistyöllä tarjotaan jokaiselle sopiva vaihtoehto
  • luodaan edellytyksiä myös matala-tiivis - pientalotuotannolle mm. lisäämällä ja syventämällä suunnittelijoiden ja toteuttajien välistä yhteistyötä sekä etsimällä aktiivisesti tarkoituksenmukaisia toteuttamisalueita
  • kannustetaan pyrkimyksiä puuraaka-aineen käytön lisäämiseksi
  • seurataan kuinka varallisuusrajojen poistuminen asumisoikeusasunnon saamisen edellytyksistä 50 vuotta täyttäneiltä vaikuttaa asumisoikeusasuntojen kysyntään seniori-ikäisten joukossa.


    Arava- ja korkotukilainoitus

    Seudun kasvukeskusaseman mukaisen väestönkasvun tuoman ja muun asuntokysynnän tyydyttämiseksi on tärkeää, että valtion tukema tuotanto säilyy riittävänä

  • alueen tarve valtion tukemasta tuotannosta on 600 - 700 asuntoa per vuosi
  • riittävä opiskelija- ja palveluasuntotuotanto ja ylläpito on turvattava jatkossakin
  • tukiehdoin tulee mahdollistaa kohtuuhintainen ja tasainen tuotanto
  • yleishyödyllisten toimijoiden tulee huolehtia perusroolistaan pitkäjänteisesti


    Asuinolosuhteet peruspalveluna

    Moninaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi ja kunnan rooli muistaen

  • huolehditaan asuinolojen rakenteellisesta ja sosiaalisesta tasapainoisuudesta
  • seudulla noudatetaan vuokralaisvalinnoissa yhteisvastuullisuutta ja pyritään yhteisvalintajärjestelmään
  • toimitaan edelleen asunnottomuuden minimoimiseksi ja laaditaan seudullinen asunnottomuuden vähentämisohjelma vuonna 2005


    Muita näkökohtia

  • kehitetään edelleen seudullisia asumispalvelujen nettisivuja
  • suhtaudutaan myönteisesti asuinolojen kehittämisprojekteihin
  • korjaus- ja energianeuvonnassa ja asuntotoimen muissakin tehtävissä siirrytään ylikunnalliseen palvelutuotantoon, mikäli se on tarkoituksenmukaista
  • kuntarajattoman yhdyskuntarakenteen hahmottamiseksi hyödynnetään nykytekniikan suomia mahdollisuuksia
  • haetaan uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitettua avustusta Jyväskylän Korteniityn, Mustalampi III:n ja Äijälänrannan alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, maalaiskunnassa Haapaniemen puutaloalueelle, Mannisenmäen alueelle ja Kotimäen laajennukseen sekä Laukaassa Näätämäen alueelle.
  • Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen ja kaupunkisuunnittelutoimiston yhteisessä sosiaalisen eheyden turvaaminen maankäytön suunnittelun avulla -hankkeessa tehdyssä raportissa "Kuvauksia Jyväskylän seudun sosiaalisesta eheydestä" (2004) todetaan mm. seuraavasti:

    "Sosiaalisen eheyden kuva Jyväskylän seudulla

    Väestörakenteen yhtäläisyyksien perusteella seudun kunnat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä muodostuu Jyväskylän kaupungista, joka eroaa erityisesti asuntorakenteeltaan ja opiskelijoiden osuudellaan muista seudun kunnista. Toinen ryhmä syntyy Jyväskylän kaupunkia ympäröivistä kunnista (Muurame, maalaiskunta ja Laukaa), jotka ovat väestöltään lapsi- ja nuorisopainotteisia. Kolmannen ryhmän muodostaa seudun muut kuusi kuntaa, joissa vanhusten osuus väestöstä on suurempi ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on Jyväskylän läheisiä kuntia alhaisempi.

    Jyväskylän kaupungin ja muiden kuntien asuinalueet erottuvat toisistaan. Pääosin Jyväskylää ympäröivien kuntien asuinalueet ovat pientalo- ja omistusasuntopainotteisia, kun taas Jyväskylässä suurimmalla osalla asuinalueista on korkea vuokra-asuntojen osuus. Maalaiskunnassa on vain muutamia alueita ja Laukaassa ja Muuramessa vain yksi alue, joiden vuokra-asuntojen osuus nousee yli 40 prosentin. Nämä yksittäiset alueet eroavat varsinkin Laukaan ja Muuramen kunnissa myös muissa väestön rakenteellisissa kuvauksissa.

    Tehdyt kuvaukset osoittavat myös Jyväskylän kaupungin suuruusluokasta johtuvan eron muihin kuntiin nähden. Jyväskylän kaupunki on mosaiikkimaisempi, jolloin alueiden sisäiset erot ovat suurempia. Siten usein pelkillä väestöosuuksilla tai koko väestöä kuvaavilla keskiarvoilla tehtävät tarkastelut voivat antaa väärän kuvan kokonaisuuksista, kuten edellä tulojen tarkastelun yhteydessä voitiin havaita.

    Seudun laajimmat ja väestömäärältään suurimmat yksipuolisiksi rakentuneet alueet sijaitsevat Jyväskylän kaupungissa. Näiden alueiden ominaispiirteitä ovat suuri vuokra-asuntojen osuus, asukkaiden alhainen koulutus- ja tulotaso sekä muuta kaupunkiseutua korkeampi työttömyys. Tuleva rakentaminen näille asuntomarkkinoiden matalan statuksen alueille tulee suunnata siten, ettei yksipuolisuutta lisätä lyhyellä eikä pitkällä aikajänteellä. Myös hyvinvointipolitiikan keinoin alueita tulee tukea. Tulee kuitenkin huomioida, että alueet ovat asukkaiden kokemuksien mukaan usein viihtyisiä elinympäristöjä hyvine julkisine palveluineen. Tämä tarkastelunäkökulma ei tämän raportin puitteissa nouse riittävästi esiin, kuten ei myöskään alueiden sisäiset erot.

    Sosiaalisen eheyden tulevaisuus Jyväskylän seudulla

    Asumistoiveiden laajentuessa tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista asumista erilaisissa elinympäristöissä. Laaja kaupunkiseutu erilaisine asumisalueineen tarjoaa valinnanmahdollisuuksia. Seudun menestyksen ja innovaatiokyyn vuoksi tulee uskaltaa synnyttää ja toteuttaa erilaisiin asumistoiveisiin vastaavia alueita, joiden muoto voi olla vasta hahmottumassa. Nämä alueet voivat perustua nk. positiiviseen erilaistamiseen, jolloin alueiden erilaisuus ja kehittyminen omien vahvuuksien mukaan voi synnyttää niistä houkuttelevia ja omalaatuisia.

    Kuitenkin sosiaalisen eheyden näkökulmasta tulee muistaa, ettei erilaisten alueiden koko ja laajuus saa ylittää sellaisia rajoja, joissa vaarana on sosiaalinen eriytymiskehitys joko ala- tai ylämarginaalissa. Tasapainoisen ja sosiaalisesti eheän kaupungin rakentaminen on summapeliä. Jos tavoitteena on mahdollisimman useilla alueilla välttää esim. vuokra-asuntotuotantoa, johtaa se lopulta niiden keskittymiseen tietyille alueilla joko kunnan sisällä tai seudullisesti.

    Sosiaalisen eheyden arvonäkökulmasta Jyväskylän kaupunkiseudun tulee kehittyä siten, että hyvinvoinnin edellytykset ovat mahdollisia kaikille väestöryhmille sekä parhaillaan eläville ja tulevaisuudessa syntyville seudun asukkaille. Sosiaalisen eheyden näkökulman tulee olla mukana suunniteltaessa uusia asuinalueita, jolloin näkökulman tulee olla ennalta ehkäisevä. Yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan keinoin voidaan myös monipuolistaa menneinä vuosikymmeninä rakennettuja yksipuolisia alueita ja lisätä siten asuinalueiden houkuttelevuutta sekä ylläpitää niiden fyysistä ympäristöä.

    Turvatessaan sosiaalista eheyttä asuntopolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat merkittäviä hyvinvointipoliittisia toimijoita."

    Vuoden 2003 muuttotilastoista on havaittavissa merkittävä muutos: Jyväskylän 0-6 -vuotiaiden nettomuutot ovat pysyneet vuosikausia lähes 200 miinuksella, mutta vuonna 2003 nettotappio oli vain 45. Vastaavasti Jyväskylän maalaiskunta on pitkään saanut ko. ikäryhmässä muuttovoittoa keskimäärin satakunta vuodessa, mutta vuonna 2003 se oli vain +2. Kehitystä tulee seurata huolella, sillä seuraukset ovat merkittäviä, mikäli muutos ei jää satunnaiseksi.

    Eli esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 41 henkilöä, Jyväskylästä 380, maalaiskunnasta 214, Korpilahdelta 3 jne. Seudun tulomuutto (11 886 vuonna 2003) on vakiintunut 90-luvun loppupuolen kasvun jälkeen.

    Eli esimerkiksi Laukaaseen muutti Hankasalmelta 22 henkilöä enemmän kuin päin vastoin, Jyväskylästä 50 jne. Koko seudun nettomuutto on vuosina 1994-2003 vaihdellut 500:n ja 1 500:n välillä.



  •    Sivu valmistui ajassa  0.0110 sekuntia.