Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Yhdessä yli yhdeksän - Asuntokatsaus 2003

Alueen kuntien asuntoryhmä 24.11.2003

Asuntokatsaus PDF-muodossa: asuntokatsaus_2003.pdf

Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla

Jyväskylän seudun neljä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat, Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Vuoden 2004 alusta nämä yhdeksän kuntaa muodostavat Jyväskylän seutukunnan, jonka väestöpohja on yli 161 000 ja pinta-ala 4 456 km2.

Laajan yhteistyön välittömänä tavoitteena on turvata riittävä lainoitus myös näille kauluskunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olisi kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Välillisenä tavoitteena on Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen ja sitä kautta myös elinvoimaisuuden edistäminen. Lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä yhdeksän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja mm. neuvonta- ja muissa viranomaistehtävissä ja pystytään tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet ja muutamia, kuntien kannalta keskeisiä asuntopoliittisia näkökohtia (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (noin 53%) on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista.

Taulukko 1. Väestö ja väestöntiheys sekä asuntokanta

Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot 1.1.2003

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,17 ja asuntojen keskipinta-ala 78 neliömetriä. Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 11,4 %. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 5,6 % (asunnosta puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC) vuoden 2003 alussa.

Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien %-osuus 1.1.2003

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 38,4 % ja kahden 32,0 %, joten alueen jakauma on suuret kaupungit huomioon ottaen normaali.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2010.

Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65-vuotiaat ja heidän osuus asuntokunnista 1.1.2003

Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden %-osuus väestöstä 2000, 2010

  • ja 2020

  • Asuntomarkkinat

    Taulukko 4. Poikkileikkaus arava-asuntojonoista ja asunnon saaneiden %-osuus

    Jonossa olleista asunnonvaihtajia ara-vuokra-asunnosta toiseen on ollut viime vuosina noin viidennes; vuonna 2003 vähiten vaihtajia oli Uuraisilla (6%) ja Jyväskylässä (11%), eniten Laukaassa (61%) ja maalaiskunnassa (38%).

    Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on KOAS:n mukaan hallinnassa tarjonnan lisääntyessä runsaan uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuorisoasunnot ry on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan.

    Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 150. Määrä on pienentynyt viime vuosina ja valtaosa siitä koostuu sukulaisten ja tuttavien luona asuvista.

    Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli huhtikuussa 2003 keskimäärin 8,40 €/m2, mikä on pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen vertailukaupunkien korkein. Vuosimuutos oli 4,6%. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden hintataso on Jyväskylässä em. keskivuokraa huomattavasti korkeampi ja uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet lähentelevät keskivuokratasoa.

    Taulukko 5. Osakehuoneistojen myyntihinnat ja kaupat 2002 sekä kuntien asuntojen keskivuokrat ja vuokrakertymät 2002

    Vuonna 2001 asunto-osakekauppoja tehtiin alueella 2 298, vuonna 2000 kauppojen määrä oli 2 388. Vuonna 1999 tehtiin alueella ko. kauppoja 2 573 ja vuonna 1998 vastaavasti 2 398. Heinä-syyskuussa 2003 vanhojen kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 344 €/neliö (vuosimuutos 6,8 %).

    Asuntorakentaminen

    Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi oli 1990-luvulla suhteellisesti maan huipputasoa ja on edelleen. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon kilpailukyvyttömyys (lainaehdot) on kuitenkin johtamassa uuteen tilanteeseen.

    Taulukko 6. Uustuotanto 1993-2002, arvio vuodelle 2003 ja kunnan oma tuotanto 2003

    Alempana esitetään vuosittaiset väestömuutokset ja asuntotuotannot.

    Lähivuosien tuotantotarpeet

    Alueen asuntorakentamisen tarve pysyy lähivuosinakin suurena. Määrällisesti tuotanto keskittyy Jyväskylän seudulle, jonka väestö lisääntyy edelleen 1500 - 2 000:lla ja työpaikat noin 1 500:lla vuosittain. Vuosittaiseksi alueen tuotantotarpeeksi arvioidaan noin 1 600 asuntoa, josta valtion tukeman tuotannon osuudeksi 600 - 700. Lainoitusyhteistyöllä pyritään turvaamaan myös kauluskuntien "täsmätarpeet" kollektiivisesti.

    Taulukko 7. Asuntotuotantolaskelma ja kunnan tuotantotavoite 2004-2006

    Asuntopoliittisia näkökohtia ja tavoitteita

    Tonttitarjonta

    Tonttitarjontatilanne vaihtelee kunnittain, mutta pientalotonttien kysyntä ylittää ajoittain tarjonnan, ja kerrostalotuotannon ohjaus ontuu osittain, koska kaikkia maapoliittisia keinoja ei välttämättä tohdita käyttää

    - kuntien on panostettava pitkäjänteisesti yhdyskuntarakennetta tukevaan maan-hankintaan ja kaavoitukseen sekä maankäyttösopimuksiin

    - hyödynnetään hallitusti alueen järviluonnon ja moninaisen maaston luomat mahdollisuudet

    - tuetaan tonttitarjonnallakin taajamien ja kyläyhteisöjen elinvoimaisuutta

    Asumisen ja rakentamisen hinta

    Asumiskustannukset ovat Jyväskylän seudulla samalla tasolla kuin muissakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa

    - kuntien tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että seutu säilyy kilpailukykyisenä myös asumiskustannuksiltaan (kysyntää vastaavan tuotannon perusedellytykset, taksat, toimijoiden välinen kumppanuus, …)

    - erilaisia asumisen hallintamuotoja kohdellaan tasapuolisesti

    - asumistukeen hyväksyttäviä enimmäisasumismenorajoja tulisi korottaa vastaamaan paikallisia asumiskustannuksia

    Asumisvaihtoehtojen tarjoaminen

    Asuinolosuhteet ja ympäristö ovat tärkeitä niin asukkaan kuin alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Asumiseen kohdistuvien odotusten muuttuessa ja kasvaessa

    - huolehditaan asuinympäristön houkuttelevuudesta ja turvallisuudesta

    - Yhdeksän yhdessä -yhteistyöllä tarjotaan jokaiselle sopiva vaihtoehto

    - luodaan edellytyksiä myös matala-tiivis - pientalotuotannolle mm. lisäämällä ja syventämällä suunnittelijoiden ja toteuttajien välistä yhteistyötä sekä etsimällä aktiivisesti tarkoituksenmukaisia toteuttamisalueita

    - kannustetaan pyrkimyksiä puuraaka-aineen käytön lisäämiseksi

    - asukasvalinnoissa tulisi voida käyttää nykyistä korkeampia tulorajoja

    Arava- ja korkotukilainoitus

    Seudun kasvukeskusaseman mukaisen väestönkasvun tuoman ja muun asuntokysynnän tyydyttämiseksi on tärkeää, että valtion tukema tuotanto säilyy riittävänä

    - alueen tarve valtion tukemasta tuotannosta on 600 - 700 asuntoa per vuosi

    - riittävä opiskelija- ja palveluasuntotuotanto ja ylläpito on turvattava jatkossakin

    - tukiehdoin tulee mahdollistaa kohtuuhintainen ja tasainen tuotanto

    - yleishyödyllisten toimijoiden tulee huolehtia perusroolistaan pitkäjänteisesti

    Asuinolosuhteet peruspalveluna

    Moninaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi ja kunnan rooli muistaen

    - huolehditaan asuinolojen rakenteellisesta ja sosiaalisesta tasapainoisuudesta

    - seudulla noudatetaan vuokralaisvalinnoissa yhteisvastuullisuutta ja pyritään yhteisvalintajärjestelmään

    - toimitaan edelleen asunnottomuuden minimoimiseksi ja laaditaan seudullinen asunnottomuuden vähentämisohjelma

    Muita näkökohtia

    - kehitetään edelleen seudullisia asumispalvelujen nettisivuja

    - seurataan ja hyödynnetään asumisneuvontakokeilun tuloksia ja suhtaudutaan myönteisesti muihinkin asuinolojen kehittämisprojekteihin

    - korjaus- ja energianeuvonnassa ja asuntotoimen muissakin tehtävissä siirrytään ylikunnalliseen palvelutuotantoon, mikäli se on tarkoituksenmukaista

    - kuntarajattoman yhdyskuntarakenteen hahmottamiseksi hyödynnetään nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. Esimerkkeinä tästä on katsauksen liitteenä Jyväskylän ja naapurikuntien kaavoittajien tuottama karttaesitys.




  •    Sivu valmistui ajassa  0.0104 sekuntia.