Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat
p
+
-

Yhdessä yli yhdeksän - Asuntokatsaus 2002

Alueen kuntien asuntoryhmä 10.12.2002

Asuntokatsaus PDF-muodossa: aska02.pdf

Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla

Jyväskylän seudun neljä kuntaa (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) ovat harjoittaneet tiivistä lainoitus- ja muuta asuntopoliittista yhteistyötä 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 yhteistyön piiriin tulivat myös ns. kauluskunnat (Hanka-salmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen, joka siirtyi Jyväskylän seutukuntaan vuonna 2001). Kauluskunnissa asuu vajaat 17 000 asukasta, ja yhdeksän yhteistyökunnan väestöpohja on yli 158 000 ja pinta-ala 4 456 km2.

Laajan yhteistyön välittömänä tavoitteena on turvata riittävä lainoitus myös näille kaulus-kunnille, jotka kokonsa puolesta eivät yksin olisi kilpailukykyisiä ARA-lainoituksessa. Välillisenä tavoitteena on Jyväskylän seutua ympäröivien kuntakeskusten, taajamien ja maaseutualueiden asumispalvelujen ja sitä kautta myös elinvoimaisuuden edistäminen. Lähtökohtana on näkemys, että yhdistämällä yhdeksän kunnan voimat saavutetaan synergiaetuja ja pystytään tarjoamaan yhä useammalle sopiva asumisvaihtoehto.

Tässä katsauksessa kuvataan tiiviisti alueen asuinoloja ja asuntomarkkinoita sekä esitetään tuotantotarpeet ja muutamia, kuntien kannalta keskeisiä asuntopoliittisia näkökohtia (Lähteet: Tilastokeskus, ARA, kunnat).

Alueen asunto-olot

Talotyypiltään ja hallintamuodoltaan alueen asunnot jakautuvat selkeästi sijaintinsa mukaisesti: Jyväskylän asuntokanta on hyvin kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (noin 48%) on maan korkeimpia, mihin osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden suuri määrä. Muiden kuntien asuntokannat eivät eroa merkittävästi maan vastaavista keskiarvoista.

Taulukko 1. Väestö ja väestöntiheys sekä asuntokanta 1.1.2002

Taulukko 2. Asuntokunnat ja asuinolot 1.1.2002

Koko maan asuntokuntien keskikoko oli 2,20 ja asuntojen keskipinta-ala 78 neliömetriä.

Normin 4 (enemmän kuin yksi henkilö per huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun) mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli koko maassa 11,9 %. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja oli koko maassa 6,8 % (asunnosta puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC) vuoden 2002 alussa.

Kuvio 1. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus 1.1.2002

Koko maassa oli yhden henkilön asuntokuntien osuus 37,9 % ja kahden 31,8 %, joten alueen jakauma on suuret kaupungit huomioon ottaen normaali.

Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaan panostamaan entistä enemmän. Seuraavassa kuvataan ikäihmisten määrää ja arvioidaan tilannetta vuonna 2010.

Taulukko 3. Yksin asuvat yli 65-vuotiaat ja heidän osuutensa asuntokunnista 1.1.2001

Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden %-osuus väestöstä 2000, 2010 ja 2020

Asuntomarkkinat

Taulukko 4. Poikkileikkaus arava-asuntojonoista ja asunnon saaneiden %-osuus

Jonossa olleista asunnonvaihtajia arava-asunnosta toiseen on ollut viime vuosina noin viidennes; vuonna 2001 vähiten vaihtajia oli Korpilahdella (2,4 %) ja Jyväskylässä (12,5%), eniten Muuramessa (44,6%) ja maalaiskunnassa (39,2%).

Opiskelija-asuntomarkkinoilla tilanne on KOAS:n mukaan hallinnassa tarjonnan lisääntyessä runsaan uustuotannon ja perusparannusten valmistumisien myötä. Nuorisoasunnot ry on puolestaan panostanut paljon oman sektorinsa tarjontaan.

Asunnottomia (ulkona, laitoksissa, sukulaisten luona jne. asuvia) on alueella noin 150. Määrä on pienentynyt viime vuosina ja valtaosa siitä koostuu sukulaisten ja tuttavien luona asuvista.

Seudun vuokratasoon vaikuttavat merkittävästi Jyväskylän keskeisten alueiden pienten asuntojen korkeat vuokrat. Jyväskylässä kaikkien vuokra-asuntojen neliövuokra oli huhtikuussa 2002 keskimäärin 7,99 ?/m2, mikä on pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen vertailukaupunkien korkein, mutta sama kuin Turussa ja Oulussa. Vuosimuutos oli 3,9%. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden hintataso on noussut Jyväskylässä jopa kaksinkertaiseksi em. keskivuokraan verrattuna ja uusien asumisoikeuskohteidenkin hoitovastikkeet ovat keskivuokratasoa.

Taulukko 5. Osakehuoneistojen myyntihinnat ja kaupat 2001 sekä kuntien asuntojen keskivuokrat 2002

Vuonna 2000 asunto-osakekauppoja tehtiin alueella 2 388, vuonna 1999 kauppojen määrä oli 2 573. Vuonna 1997 tehtiin alueella ko. kauppoja 2 083 ja vuonna 1998 vastaavasti 2 398. Heinä-syyskuussa 2002 kerrostalo-osakehuoneistojen myyntihinta oli Jyväskylässä keskimäärin 1 259 ?/neliö (vuosimuutos -0,5 %).

Asuntorakentaminen

Jyväskylän seudun asuntorakentamisen volyymi oli 1990-luvulla suhteellisesti maan huipputasoa ja on edelleen. Tämän on mahdollistanut pitkälti valtion tukema tuotanto. Ara-tuotannon kilpailukyvyttömyys on kuitenkin johtamassa uuteen tilanteeseen, jossa myös kunnilta vaadittaneen uusia toimia asuntotuotannon turvaamiseksi.

Taulukko 6. Uustuotanto 1992- 2001, arvio vuodelle 2002 ja kunnan oma tuotanto 2002

Liitekuvioina alempana vuosittaiset väestömuutokset ja asuntotuotanto.

Lähivuosien tuotantotarpeet

Alueen asuntorakentamisen tarve pysyy lähivuosinakin suurena. Määrällisesti tuotanto keskittyy luonnollisesti Jyväskylän seudulle, jonka väestö lisääntyy edelleen1 500 - 2 000:lla ja työpaikat noin 1 500:lla vuosittain. Vuosittaiseksi alueen tuotantotarpeeksi arvioidaan noin 1 600 asuntoa, josta valtion tukeman tuotannon osuudeksi noin tuhat. Lainoitusyhteistyöllä pyritään turvaamaan myös kauluskuntien "täsmätarpeet" kollektiivisesti.

Taulukko 7. Asuntotuotantolaskelma ja kunnan tuotantotavoite 2003-2005

Asuntopoliittisia näkökohtia ja tavoitteita

Tonttitarjonta

Tonttitarjontatilanne vaihtelee kunnittain, mutta varsinkin pientalotonttien kysyntä ylittää tarjonnan

  • kuntien on panostettava pitkäjänteisesti yhdyskuntarakennetta tukevaan maan-hankintaan ja kaavoitukseen.
  • hyödynnetään järviluonnon ja moninaisen maaston luomat mahdollisuudet

    Asumisen ja rakentamisen hinta

    Asumiskustannukset ovat Jyväskylän seudulla korkeita ja esimerkiksi rakennuskustannukset ovat nousseet vertailukaupunkeja ylemmiksi

  • kuntien tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että seutu säilyy kilpailukykyisenä myös asumiskustannuksiltaan (kysyntää vastaavan tuotannon perusedellytykset, taksat, toimijoiden välinen kumppanuus, ?)
  • erilaisia asumisen hallintamuotoja kohdellaan tasapuolisesti
  • asumistukeen hyväksyttäviä enimmäisasumismenorajoja tulisi korottaa

    Asumisvaihtoehtojen tarjoaminen

    Asuinolosuhteet ja ympäristö ovat tärkeitä niin asukkaan kuin alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Asumisodotusten muuttuessa

  • huolehditaan asuinympäristön houkuttelevuudesta ja turvallisuudesta
  • Yhdeksän yhdessä tarjoaa jokaiselle sopivan vaihtoehdon
  • luodaan kaavoitus- ym. toimin edellytyksiä myös matala-tiivis - pientalotuotannolle
  • kannustetaan pyrkimyksiä puuraaka-aineen käytön lisäämiseksi
  • asukasvalinnoissa tulisi voida käyttää nykyistä korkeampia tulorajoja

    Arava- ja korkotukilainoitus

    Seudun kasvukeskusaseman mukaisen väestönkasvun tuoman ja alueen muun asuntokysynnän tyydyttämiseksi on tärkeää, että valtion tukema tuotanto säilyy riittävänä

  • alueen tarve valtion tukemasta tuotannosta on noin 1 000 asuntoa per vuosi
  • riittävä opiskelija- ja palveluasuntotuotanto on turvattava jatkossakin
  • tukiehdoin tulee mahdollistaa kohtuuhintainen ja tasainen tuotanto

    Asuinolosuhteet peruspalveluna

    Moninaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi ja kunnan rooli muistaen

  • huolehditaan asuinolojen rakenteellisesta ja sosiaalisesta tasapainoisuudesta
  • pidetään huolta vähävaraisten ja erityisratkaisuja vaativien asuinoloista
  • seudulla noudatetaan yhteisvastuullisuutta ja pyritään yhteisvalintajärjestelmään

    Muita näkökohtia

  • otetaan huomioon Laukaan asuntomessujen tärkeys myös seudullisesti
  • luodaan seudulliset asumispalvelujen nettisivut
  • seurataan ja hyödynnetään asumispalvelukokeilun tuloksia ja suhtaudutaan myönteisesti muihinkin asuinolojen kehittämisprojekteihin
  • selvitetään korjaus- ja energianeuvonnan ylikunnallisten palvelujen toteuttamismahdollisuudet




  •    Sivu valmistui ajassa  0.0099 sekuntia.