Liikuntapalvelut
Etusivu : palvelut : liikunta
p
+
-

Kuntoilun aloittaminen

1) Miksi pitäisi liikkua? Mistä tietää, ettei liiku tarpeeksi?

Lähtökohtana on kunnon riittävyys tai riittämättömyys suhteessa terveyteen ja
toimintakykyyn.

2) Mitä terveysvaikutuksia liikunnalla on?

Päivittäinen kestävyysliikunta parantaa hapenkulutusta, alentaa sykintätaajuutta, laskee lepoverenpainetta,jolloin sydämen kuormitus vähenee.
Liikunta ehkäisee myös lihavuutta ja aikuisiän diabetesta. Kestävyyskunnon nostaminen heikosta keskitasoon vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin n. 50%:lla.

3) Kuinka paljon sitten pitäisi liikkua em. terveysvaikutusten saavuttamiseksi?

Oman ikäluokan keskinkertaisen suorituskyvyn saavuttaminen on mahdollista jo hyvin kohtuullisella liikunnan määrällä. Aloitetaan varovasti, esim. tutulla ja turvallisella kävelyllä kaksi kertaa viikossa 20-30 min. kerrallaan. Vauhti
pidetään kohtuullisena, hiukan hengästyen. Vähitellen lisätään, seuraavalla viikolla kolme lenkkiä.

4) Nykyajan ihminen viettää hyvin suuren osan ajastaan istuen paikallaan sekä työssä että vapaa-aikana. Riittääkö kävely 2-3 krt. viikossa?

Kohtuuliikunnan kuormittavuus riittää ainakin vähimmäisliikunnaksi aloittelijalle
ja usein se on myös optimaalisesti vaikuttavaa. Kuitenkin jotta voidaan puhua kunnon kohottamisesta, tulisi liikuntasuorituksessa hiukan hengästyä tai alimmaisen paidan kostua hiestä.

Nykyihmisen työn energiankulutus on vähentynyt, mutta myös vapaa-aika on
muuttunut: vaikka kuntoliikunta on lisääntynyt samalla arkiliikunta on vähentynyt. Lihavien ihmisten määrä lisääntyy koko ajan; energiankulutusta tulisi lisätä. Suuri osa nykyihmisistä tarvitsee vähintään tunnin päivittäistä liikuntaa painon kurissapitämiseksi.

Tehoa kävelyyn saadaan lisää sauvojen avulla. Sauvakävelyssä liikkeeseen osallistuvat myös sekä ylävartalon että keskivartalon lihakset , jolloin syke nousee enemmän. Sauvakävely nostaa siis tavallista kävelyä tehokkaammin sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Myös energiankulutus lisääntyy ja samalla painonhallinta paranee.

Kävelyyn verrattavia, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa kohottavia
liikuntamuotoja, jotka sopivat myös aloittelijoille, ovat pyöräily ja uinti.

5) Viime vuosina on perustettu paljon uusia kuntosaleja. Miksi pitäisi käydä kuntosalilla?

Nykyajan istuva elämäntapa asettaa kuntoliikunnalle aerobisen kunnon ohella
muitakin terveyshaasteita . Lihasvoiman heikkeneminen voi johtaa vaikeisiin
toimintakyvyn rajoituksiin myöhemmällä iällä. Keski-ikäisen väestön mekaaniset
alaselän vaivat sekä niska-hartiavaivat ovat lisääntyneet huomattavasti.

Kuntosali sopii erinomaisen hyvin em. alueiden lihasten kestävyyden ja voiman lisäykseen.

Kuntosali on aloittelevalle kuntoilijalle turvallisin ja paras paikka lihaskunnon kohottamiseksi sekä tuki- ja liikuntaelimistön rasitus- ja kipuoireiden helpottamiseksi.

Kuntosalilla on asiantuntevat ohjaajat , jotka opastavat liikkeiden suoritusta ja antavat liikuntaneuvontaa. Kuntosalilta voi varata ajan ohjaukseen ja mahdollisen ohjelman laatimiseen.

Kuntosaleilla järjestetään myös starttikursseja esim. työpaikoille.


6) Liikuntakeskuksissa pyörii myös mitä erilaisimpia aerobic- yms. ryhmiä. Kenelle ne on tarkoitettu?

Erilaisissa ohjatuissa muokkaus-, rasvanpoltto- yms. ryhmissä harjoitetaan aerobista kuntoa, lihaskuntoa, tasapainoa, nopeutta sekä venyttelyillä liikkuvuutta ja rentoutusta. Vaikka ryhmissä on suurin osa naisia, olisi hyvä,jos myös miehet uskaltautuisivat ryhmiin jumppaamaan. Onkin perustettu uusia ryhmiä, esim. kuntonyrkkeily- ja kuntosaliryhmiä, jotka kiinnostaisivat myös miehiä.

7) Erinomainen tapa aloittaa kuntoilu on mennä kuntotestiin. Mitä tietoja kuntotestissä selviää?

Nykyään puhutaan terveyskuntotestistä, jolloin tärkeimpiä testattavia kunnon osatekijöitä ovat ne terveyteen vaikuttavat kunto-ominaisuudet, joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa:
-Yleensä kuntotestissä testataan sekä aerobista kuntoa ( polkupyöräergometritesti) että lihaskuntoa ( vatsa, selkä, kädet ja jalat).
-Tärkeä terveyden kannalta mitattava ominaisuus on myös kehon painoindeksi( BMI = paino jaettuna pituuden neliöllä) , jossa terveydelle sopiva lukema on 20-25 välillä.
- Lihavuuden aiheuttama terveysriski riippuu rasvan anatomisesta sijainnista: Vyötärö/lantiosuhde ilmaisee, onko henkilöllä runsaasti rasvaa vatsan ympärillä
(”omena”) vai alempana reisien ja lantion seudulla(”päärynä”).
”Omena”: mies, jolla suhde on yli 1,0 ja nainen, jolla suhde on yli 0,85. Pieni suhdeluku kertoo ”päärynälihavuudesta”, mikä ei ole itsenäinen terveysriski .” Omenalihavuus” on terveysriski, vaikka henkilön painoindeksi olisi ihannerajoissa.
Testitulokset tuottavat normipohjaisiin viitearvoihin perustuvan yksilöllisen
kuntoprofiilin. Tuloksista saadaan selville ne suorituskyvyn osa-alueet, joita testattavan tulisi parantaa.

Mittaustulokset muodostavat perustan yleisille liikuntasuosituksille ja liikunnan annostelulle. Testattava saa myös tietoa liikunnan fysiologisista vaikutuksista eri elinjärjestelmissä.

8) Huonokuntoisen henkilön on vaikea aloittaa kuntoilua, kynnys voi olla liian korkea jopa tavallisimpienkin liikuntaharrastusten aloittamiseksi ja epätietoisuus omasta kunnosta vielä hankaloittaa alkuun pääsemistä.
Miten olisi helpointa aloittaa?

Paras tapa aloittaa kuntoilu on ottaa yhteys liikunnan ammattilaisiin esim.
kuntokeskuksissa. Myös työterveyshuolloista saa ohjeita kuntoiluun ja yhteystietoja erilaisiin liikuntapaikkoihin.



   Sivu valmistui ajassa  0.0102 sekuntia.