Jyväskylän seutu - ihmistä varten Etusivulle
Etusivu : strategiat : aluekeskusohjelma
p
+
-

Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma 2004-2006

1. Ohjelman tulokset 2002-2003

Verkostokaupunkihankkeesta tuli elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemman seutuistumisen kokoava tunnus. Sille on laadittu strategia, jonka toteutus on käynnistetty. Alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on käynnistetty hanke Osaamisen akseli Jyväskylästä pohjoiseen Keski-Suomeen.

Elinkeinopolitiikassa luotiin perusta ja strategia uuden toimialan, hyvinvointiteollisuuden ja -palveluiden kehittämiseksi. Toimialan keskeisille kehittämishankkeille on saatu mittava rahoitus vuosien 2003-2006 toteutukseen. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kehitetty yritystoiminnan edistämiseen uusi, systemaattinen malli ja sen toteuttaminen on käynnistymässä. Hankkeista keskeisimpiä ovat Wellness Dream Lab -kehittämisohjelma sekä alueellinen seed -rahasto. Keskeistä on ollut myös alueellisten toimijoiden välisen yhteistyön syventäminen ja kehittämistyöhön sitoutumisen vahvistaminen.

2. Ohjelma-alueen rajaus

Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman ydinalueen muodostavat vuoden 2004 alusta seudun yhdeksän kuntaa Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä kymmenentenä Suolahti. Uudet ydinalueen kunnat Hankasalmi, Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja Suolahti ovat sitoutuneet kunnanvaltuustojen päätöksin ohjelman tavoitteisiin ja kokoamaan aluekeskusohjelman kuntarahoituksen asukaslukuun suhteutettuna.

3. Ohjelman hallinnointi ja ohjaus alueella

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy hallinnoi ohjelmaa edelleen ostaen ohjelmajohtajan palvelut Jyväskylän kaupungilta ja hyvinvointiteollisuuden koordinointipalvelut Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:ltä. Yhteensovittamisen ja osallistumisen areenoiksi ollaan luotu verkostokaupunkiforum ja Humantech Forum. Arkisena yhteensovittamisen muotona on pidetty myös kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien yhteisiä kokouksia. Ohjelma ja vuosien 2004-2006 painopisteet ja tavoitteet on hyväksytty kaikissa ydinalueen kunnissa vähintään kunnanhallitustasolla.

4. Ohjelma ydintavoitteet 2004-2006 valituilla painopistealueilla

Jyväskylän seudun verkostokaupunki on kymmenen kunnan kumppanuuspohjainen yhteistyöverkosto, jonka yhteinen väestömäärä on runsaat 165 000. Verkoston pienimmässä kunnassa on 2 364 asukasta ja suurimmassa 81 110 asukasta.

Verkostokaupungissa tavoitellaan seudun kuntien yhteistyötä toiminnoittain. Päämääränä on kuntayhteistyötä syvällisempi seutuyhteistyö. Laajempaa näkökulmaa puoltaa se, että korkeintaan viidennes paikalliseen elinvoimaan vaikuttavista voimavaroista on välittömästi kuntien ohjattavissa, neljä viidennestä on markkina- ja yhteisövoimilla.

Seutukehittämisen perusstrategiana on, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta paikallisesti uusissa oloissa. Peruspalvelujen tilauttaminen, organisoiminen ja laadun valvonta nähdään julkiselle sektorille delegoituina tehtävinä. Tehokkuus on sitä, että asiat tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Tehokas ratkaisu maksimoi hyvinvoinnin.

Verkostokaupungissa keskeistä on yhteistyö, kumppanuudet, osaamisen hallinta ja parhaiden käytäntöjen jakaminen. Avaimena on kyky löytää uusia tapoja järjestää yhteisiä palveluja, jossa mukana on julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lähtökohtana on hanke- ja toimintokohtaisesti parhaiden kumppanien löytäminen.

Tavoitteena on luoda kehittämisjärjestelmä, joka ruokkii aloitteellisuutta, kokoaa toimijoita sekä henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Voimavaroja kokoamalla turvataan palvelujen järjestämisen tehokkuus ja käyttöaste, henkilöstön saatavuus ja osaavuus, palvelujen laadun kehittäminen, erikoisosaamisen hyödyntäminen, riittävä massa erityispalveluille ja mahdollisuus kilpailuttamisohjaukseen. Tehokkuustavoitteen ohella joissain tapauksissa kysymys on jopa palvelun säilymisestä.

Voimavarojen yhdistämisellä ja toimintojen yhdentämisellä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja tavoitteena parempi tuottavuus. Tavoitteena on myös synnyttää lisää palvelujen tuottajia, mikä mahdollistaa kilpailuttamisen ohjauskeinona.

Yhteistoiminta-alueet määrittyvät toiminnoittain ja eteneminen on vaiheittaista. Toimintojen organisoinnissa on useita vaihtoehtoja: kunta/-yhtymä (esim. asunto- ja tonttitarjonta, maankäytön suunnittelu), liikelaitos (kiinteistöpalvelut, työterveys), säätiö (päihdehuolto, kehitysvammapalvelut, työvalmennuspalvelut), osakeyhtiö (elinkeinopolitiikka, matkailu, jätehuolto, jätevedet). Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta. Päihdeongelmaisten asumispalvelut on ulkoistettu Jyväskylän Katulähetys ry:lle ja nuorten asumispalvelut Jyväskylän seudun Nuorisoasunnot ry:lle.

Säätiöratkaisut soveltuvat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sellaisiin erityispalveluihin, joissa yksi kunta on liian pieni palvelutuottaja ja joissa kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävää osaamista ja kokemusperäistä tietoa. Liikelaitosmallia perustellaan kustannustehokkuuden ja laadun varmistamisen tavoittein. Osakeyhtiömallilla, esimerkkinä seudullinen elinkeinoyhtiö, tavoitellaan voimien koonnin ohella kunnallista joustavampia käytäntöjä seudullisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyspohjaisella ratkaisulla on onnistuttu kanavoimaan toimijoiden tunnepääoma, soveltuvuus ja osaaminen paikallisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun sekä sitouttamaan toimijat laajemminkin toimintaan syrjäytymistä vastaan. Jyväskylän seudun hyvinvointiteknologian ja -teollisuuden kehittämisstrategian jalkauttaminen tarkoittaa vuosina 2002-2003 laaditun strategian hankkeistamista. Jyväskylän seudulla toimialan ydinosaamisalueita ovat ihmisen terveyden ja toimintakyvyn mittaamiseen ja edistämiseen liittyvät teknologiat (erityisesti ICT-sovellutukset) sekä ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen osaaminen. Näillä alueilla pyritään saamaan aikaan voimakas yritysten liikkeenvaihdon kasvu, pääosin kansainvälisiltä markkinoilta.

Nykytilan ja tulevaisuuden analyysin perusteella yritystoiminnan sisällöllisiksi kehittämisen painopisteiksi on valittu ihmisen mittaamisen ja toimintakyvyn edistämisen yritysryväs, IT- ja ohjelmistoryväs sekä säteily- ja lääkeryväs.

Osaamisen kehittämisen painopisteet ovat:

1) Human technology - ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, teknologian käytettävyys ja vaikutukset ihmiseen.

2) Ihmisen terveyden ja toimintakyvyn mittaaminen, mallintaminen, analysointi ja kehittäminen, sekä yksilöä että yhteisöä koskien.

3) Teknologian, tuotteistamisen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen (mm. DI -koulutus, liikkeenjohdon koulutus)

4) Fysiikan, bio- ja nanoteknologian osaamisen kehittäminen ja soveltaminen.Toimialan seudullisen kehittymisen näkökulmasta on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet:

Teollisen toiminnan osalta tavoitteena on nostaa hyvinvointiteknologian ja teollisuuden kokonaisliikevaihto-osuus (kannattavuus säilyttäen) 0.3 prosentista 5 prosenttiin koko maan liikevaihdosta vuoteen 2008 mennessä. Tämä edellyttää mm. sitä, että turvataan 4-5 miljoonan euron pääomasijoituskapasiteetti kutakin tavoiteltua 10 miljoonan euron kasvusysäystä kohden sekä lisätään kansainvälisen liiketoiminnan ja tuotekehityksen osaamista.

Palvelutuotannon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luodaan toimivat vuorovaikutuskanavat ja kehittämisverkostot alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, teknologiayrittäjien sekä koulutuksen ja tutkimusorganisaatioiden välille. Tavoitteena on myös tarjota hyvinvointialan järjestöille tukea toiminnan laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi niin, että niiden toiminta ylittää vuonna 2006 valtakunnallisen keskitason.

Erityisesti teollisen toiminnan ja palvelutuotannon tavoitteilla hanke linkittyy elimellisesti verkostokaupunkihankkeeseen.

Koulutuksen ja tutkimuksen osalta tavoitteena on ohjata koulutus- ja tutkimustoimintaa tukemaan hyvinvointialan teknologiayritysten kasvua ja uusia tavoitteita sekä vahvistaa seudulla teknologista ja tuotteistamisen osaamista. Lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan yrittäjähenkisen, kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävän asenne- ja arvopohjan sekä liikkeenjohdon osaamisen kehittymiseen.

Markkinoinnin ja viestinnän haasteena on nostaa alueen toimialaosaaminen esille sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Alueellisille toimijoille luodaan yhteinen viestintäkanava yhteistyön tueksi ja markkinoinnin tavoitteiden toteutumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi yritysten yhteistyötä rahoittajien ja sijoittajien kanssa tuetaan aktiivisella viestinnällä.

5. Ohjelman tavoitellut tulokset ja vaikutukset vuoden 2006 lopussa

Osaamisesta liiketoimintaa -vision mukaisesti hyvinvointiteknologia ja -teollisuus on Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan yksi tukipilari ja kasvuala ja Jyväskylän seutu on hyvinvointiteknologialiiketoiminnan kansainvälisen osaamisen keskus.

Verkostokaupunkihankkeessa kunnat ovat ilmaisseet halunsa vastata jo seutuistuneiden toimijoiden palvelutarpeisiin. Kuntien tavoitteena on turvata palveluiden rahoitusperusta muuttuvissa oloissa. Linkittämällä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet verkostokaupungin tarpeisiin Jyväskylän seutu tahtoo kehittyä parhaaksi palveluiden järjestäjäksi yli rajojen.

6. Ohjelman toteutuksen keskeisimmät painopisteet ja kärkihankkeet

Verkostokaupungin kärkihankkeena on löytää kuhunkin toimintoon soveliain palvelujen järjestämismalli jatkamalla ja syventämällä vuonna 2001 käynnistettyä kehittämistyötä.

Hyvinvointiteollisuuden kiireisimmät ja strategisesti painavimmat kehittämishaasteet ovat:

a) Riittävän seed -rahoituksen saatavuuden varmistaminen. Tarvitaan sekä rahaa että kokeneita liikkeenjohdon tukihenkilöitä. Strateginen kehitystuki -ohjelma on välttämätön hankerahoituksen lisäksi.

b) Kesällä 2003 käynnistetty Wellness Dream Lab -hanke ja siihen liittyvä kehitystukiohjelma, jotka tukevat yritysten kaupallisten tuotteiden kehittämistä. Vuoden 2006 loppuun rahoitetun hankkeen kustannusarvio on 3.0 miljoonaa euroa.

c) Yritystoiminnan ja kasvuyritysten toiminnan edistäminen mm. organisoimalla teknologialiiketoiminnan johtamisen koulutusta eri tahojen yhteishankkeena sekä kehittämällä kansainvälistymisprosesseja.

7. Seudullinen yhteistyö

Kesällä 2003 saatiin rakennettua seudullisen kehittämisen keskeiset työkalut, jotka on kirjattu verkostokaupunkistrategiaan ja hyvinvointiteknologian ja -teollisuuden kehittämisstrategiaan. Jälkimmäisen toteutuksessa keskeistä ovat laajan osallisuuden takaamiseksi verkkolehti sekä Humantech Forum. Verkostokaupunkihankkeen syventämisessä käytetään mm. verkostokaupunkiforumia. Strategiat ja niiden toteutus ovat kaikkien nähtävissä osoitteessa www.jyvaskylanseutu.fi

8. Verkottuminen

Paikalliset verkottumismallit on hahmoteltu laadituissa strategioissa. Suurten kaupunkiseutujen käynnistynyttä yhteistyötä syvennetään mm. kaupunkiseutujen innovatiivisuutta vahvistavin hankkein. Osaamiskeskus- ja aluekeskusmenettelyn yhteen sovittamista syvennetään niin paikallisesti kuin kansallisestikin.

9. Erikoistuminen

Osaamiskeskusohjelmassa paikalliset vahvuusalueet ovat paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö sekä informaatioteknologia. Nanoteknologiaa sovelletaan myös osaamiskeskusaloilla. Hyvinvointiteknologia on aluekeskusohjelman kautta kehitetty elinkeinopolitiikan toimiala.

10. Alueellinen vaikuttavuus - Osaamisen akseli Jyväskylästä Pohjoiseen Keski-Suomeen

Perustavoitteena on löytää alueelta osaamistarpeet, joihin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa voidaan tehokkaasti vastata.

  • Jyväskylän yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön toimenpiteistä on allekirjoitettu puitesopimus 5.3.2003 Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n ja pohjoisen Keski-Suomen kuntien välillä. Sopimuksen täytäänpanon jalkautus jatkuu ohjelmakaudella.
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulun Saarijärven luonnonvarainstituutin lisäksi yhteistyötä tehostetaan ammatikorkeakoulun muihin yksiköihin.
  • Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksella ja sen alueella olevilla toimipisteillä on keskeinen vastuu ammatillisesta perus-ja täydennyskoulutuksesta. Osaamista vahvistava koulutusohjelma, Ovako jatkuu ja aktivoi erityisesti pk -yritysten henkilöstön välitöntä täydennyskoulutukseen hakeutumista

    Toimialakohtainen osaamisen vahvistaminen

    a) Energiateknologian kehittämisohjelma; Keskeisiä hankekokonaisuuksia ovat:

  • Kolkanlahden bioenergian ja muun uusiutuvan energian kenttätutkimusaseman suunnittelu ja rakentaminen Saarijärvelle 2003 -2004
  • ABC-liikennemyymälän ja UE-infokeskuksen suunnittelu ja rakentaminen Viitasaarelle 2003 - 2004
  • Haja-asutukseen sopivan energiatehokkaan ja kotimaiseen energiaan perustuvan asumisen mallin ja teknologian kehittämisen yleissuunnittelu 2003 - 2004.
  • Energiatehokkaan asumisen toisena osa-alueena korkean teknologian matalaenergia mallitalon suunnittelu, jonka toteutus mahdollisesti erillisenä IEA:n Task 32 t&k hankkeena.
  • Maatilojen energiaselvitys ja pienehköjen kuntien biojätteen sekä jätevesilietteiden käsittely biokaasuteknologialla. Tavoitteena on 2-3:n biokaasulaitoksen rakentaminen 2006 mennessä.
  • Energiantuotannon logistiikan vahvistaminen
  • Energiatietouden jalkautus peruskoulutukseen

    b) Elektroniikka ja informaatioteknologia

    Elektroniikka ja informaatioteknologia ovat vahvaa liiketoiminta-aluetta Äänekoskella ja Saarijärvellä. Näille toimialoille on tarve hakea uusia liiketoiminnan päänavauksia olemassa olevan hyvän perusosaamiskapasiteetin säilymisen turvaamiseksi.

    Äänekoskella on tavoitteena erityisesti toimialan yrittäjyyden vahvistamiseksi käynnistää 2004-2006:

  • Teknologia alan yrityshautomo
  • Korkeakoulutasoinen yrittäjäkoulutus Jyväskylän korkeakouluihin tukeutuen
  • Teknologia- ja yrittäjyyskasvatuksen resurssikeskus, joka toimisi valtakunnallisesti avoimena yläasteen ja lukiolaisten oppimispaikkana kemiallisen puunjalostuksen, elektroniikan tuotannon ja mahdollisesti myös elintarviketeollisuuden toimialoilla.

    Resurssikeskukseen tavoitellaan mukaan Jyväskylän yliopistoa, Jyväskylän ammattikorkeakoulua, Äänekosken teollisuutta ja opetushallitusta.

    c) Puuraaka-aineen liiketoiminnallisen hyödyntämisen lisääminen

    Puuraaka-aineen liiketoiminnallisen hyödyntämisen lisäämiseksi Äänekoskella erityisenä tavoitteena on kemiallisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden osaamisen monipuolistaminen 2004-.

  • Puusta saatavien yhdisteiden perustutkimus ja tuotekehitys lähinnä lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden (funktionaaliset elintarvikkeet), torjunta-aineteollisuuden ja teknokemian tuotannon aloilla.
  • Puutuoteteollisuuden tuotteiden kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi.

    Jyväskylän yliopistolla on hyvät valmiudet vastata puuraaka-aineesta saatavien yhdisteiden perustutkimuksesta. Tuotekehityksessä ja uuden tuotannon kaupallistamisessa yhteistyöhön tulisi mukaan Jyväskylän ammattikorkeakoulu.



  •    Sivu valmistui ajassa  0.0175 sekuntia.